Autonomian historia ja aikamme poliittiset taistelut

11.10 kello 22–24 Totuusradiossa selvitetään autonomian historia ja aikamme poliittiset taistelut. Studiossa Jukka Peltokoski ja Jussi Vähämäki sekä ohjelman toimittaja Lasse Poser. Suoraa lähetystä ennen tai sen aikana tämän artikkelin kommenteiksi tulleet puheenvuorot pyritään huomioimaan lähetyksessä.

Uusinta kuullaan 15.10 kello 22–24. Sekä maanantain suoran lähetyksen että perjantain uusinnan voi kuunnella Tampereen läheisyydessä taajuudella 98,4 tai verkossa:

Kuuntele maanantain lähetys osoitteessa:

http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/totuusradio.html

Kuuntele perjantain uusinta osoitteessa:

http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/simulcast.html

Terveisiä studioon. Autonomiasta ja aikamme poliittisista taisteluista:

Eetu Viren:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=QH9UcMi2ooc[/youtube]

ja Antti Salminen:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=D_OtRa-W2G4[/youtube]

—————————————————————————————————————————

AUTONOMIA

Toimintatyyli, joka korostaa itsenäistä tekemistä päättäjien myötämielisyyden odottamisen sijasta; ajatus siitä, että työväki voi tanssittaa pääomaa sen tahtiin tanssimisen sijasta.

AIKAMME POLIITTISET TAISTELUT

– taattu toimeentulo

– vapaa internet

– vapaa liikkuvuus

– ekologinen kestävyys

– antifasismi

—————————————————————————————————————————

1. Teoria

Kapitalisti, rahanomistaja, tarvitsee työväenluokkaa ja sen lisäarvon anastamista muuttaakseen rahan pääomaksi, luodakseen lisävarallisuutta. Työväenluokka ei tarvitse kapitalistia. Kamppailut käydään pääomasuhteen ulkopuolisesta elämästä, pääomasta riippumattomasta elämästä, itsenäisestä ”subjektiivisuudesta”, ja ne kohdistuvat  palkkatyötä – joka on aina alistussuhde – vastaan. Palkkatyöstä kieltäytymisen käytännöt, halut, tarpeet ja toiveet tuodaan suoraan ”tehtaalle”, tuotantoprosessin sisälle (esimerkkinä oikeus tupakoida tuotantolinjalla).

2. Metodologia

Yhteiskunnan tutkiminen työn ja tuotannon, ”tehtaan”, näkökulmasta eikä tehtaan tutkiminen yhteiskunnan näkökulmasta. Yhteistutkimus vastakohtana yhteiskuntatieteelliselle ja tiedeinstituution oikeuttamalle tutkimukselle. Materiaalinen tuotantoprosessi on tärkeässä asemassa, mutta ei sen oikea, objektiivinen kuvaaminen ulkopuolelta, vaan sen tarkastelu poliittisena prosessina, erilaisten politiikkojen  tiivistymänä.

Tarkastelun tasot: a) tuotantovälineet ja niiden kehitys; b) palkkatyön järjestäminen tuotantovälineiden toiminnan tarpeiden mukaan; c) järjestämisen kautta syntyvät palkkatyöläisten keskinäiset suhteet ja niiden sommitelma; d) palkkatyöläiseltä vaadittavat kyvyt ja mielentilat, tämän subjektiivisuuden muokkaus tuotantoprosessin tarpeiden mukaisesti; e) politiikat, joiden avulla palkkatyöläistä tuotetaan ja uusinnetaan.

Periaate: lähtemällä tuotantovälineistä ja niiden muutoksista voidaan avata poliittisen taistelun kenttä ja murtaa lukot, jotka sulkevat työläisen tehtaaseen ja pakottavat hänet palkkatyöhön.

3. Nykyiset kamppailut

Mitkä ovat tuotantovälineet, koneet ja laitteet, joihin kapitalisti investoi ja joita käyttämään hän tarvitsee palkkatyöläisen tuottamaan lisäarvoa? Minkälainen tai mikä on tehdas nykyään, kun vanhat tehtaat ja niissä tehtävä työ näyttävät katoavan näkyvistä? Investoinnit kohdistuvat nykyään inhimilliseen, ihmisen tuottamiseen sekä biologisena että sosiaalisena olentona. Ihmissubjektista, hänen tuottamisestaan on tullut kapitalismin kehityksen edellytys. Ihmistä puolestaan tuotetaan ihmisen avulla, ihmisen kautta. Investoinnit ihmisruumiiseen ja ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä sosiaalisiin suhteisiin tavoittelevat niiden järjestämistä lisävarallisuuden luomisen tarpeiden mukaisesti, ihmisruumiiden ja niiden keskinäisten suhteiden organisointia osaksi pääoman arvonlisäyksen prosessia. Niin sanottu reaalisubsumptio on käynnissä subjektin sisällä eikä enää näkyvien työsuoritusten ja näkyvän tuotantoprosessin tasolla. Prosessin keskustassa on ihmissubjekti tuottavana koneena, ihmistehtaana ja palkkatyöläisyyden tuottaminen uusilla, aiemmin pääoman kannalta tuottamattomiksi tuomituilla. Tärkeässä roolissa on reproduktiokykyjen pakkoluovutus (biotekniikat), oppimiskykyjen pakkoluovutus (koulutusteknologiat), vuorovaikutuskykyjen pakkoluovutus (kommunikaatioteknologiat). Keskeiset alueet, joilla uuden palkkatyöläisen luominen tapahtuu ja joilla ”biokapitalismin” poliittiset taistelut käydään ovat ne, joilla ihmissubjektia luodaan: koulutus, terveys (ja ”hoiva”), kulttuuri ja kaupunkitila. Näillä alueilla kapitalismin tavoitteena on luoda uudenlainen palkkatyöläinen, jolta puuttuvat aineellisten tuotantovälineiden lisäksi myös biologiset, sosiaaliset ja henkiset tuotantovälineet ja kyvyt tuottaa itsenäisesti uutta elämää ja uusia inhimillisen elämän muotoja (esim. immateriaalioikeudet).

Poliittisen taistelun kentän avaamiseksi on tärkeää täsmentää eri alueilla käytävien kamppailujen luonnetta, tunnistaa uusia kontrollimuotoja ja yhdistää kamppailut toisiinsa.

Yksi tärkeimmistä ja kaikki sektorit läpäisevistä kysymyksistä sekä symbolisesti että käytännöllisesti on niin sanottu maahanmuuttokeskustelu. Kysymys maahanmuuttajien asemasta ja oikeuksista koskettaa suoraan edellä mainituilla aloilla työskentelevien, erityisesti naisten oikeuksia: oikeus paeta sietämättömiä olosuhteita, oikeus ottaa oma ruumis ja oma elämä haltuunsa, oikeus omiin ihmissuhteisiin. Samalla koko niin sanotusta keskustelusta pitäisi karsia kaikki vasemmistolainen moralismi köyhien ja voimattomien auttamisesta ja sitä olisi tarkasteltava osana kapitalismin uudelleen organisoitumista.

—————————————————————————————————————————

“Autonomista edustajaksi”

Jukka Peltokosken haastattelu

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=4kEpyflQwAY[/youtube]

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=TBL3atWSDB4&feature=watch_response_rev[/youtube]

Mitä autonomia tarkoittaa tänään?

Lue Franco ”Bifo” Berardin kirjoitus osoitteessa: http://megafoni.kulma.net/index.php?art=266

—————————————————————————————————————————

Autonomian traditio

Future Anterieur -lehden kollektiivi, 1998

Vaarallinen, mutta ei banaali hypoteesi. Kriittinen ajattelu perustuu erittäin vahvaan traditioon, joka ei ole kulunut loppuun eikä myöskään ole menneisyyden jäänne. Traditiomme osoittaa kokonaisuudessaan elinvoimansa sosialistijärjestelmien sortumisen jälkeen, globaalitalouden aikakaudella ja kommunikaatioyhteiskunnan saavuttaessa lakipisteensä. Kyseessä on ehkä ainoa poliittinen ja filosofinen traditio, joka kykenee kohtaamaan postfordististisen tuotantomallin, valtiomuodon muuttumisen, ”heikon ajattelun” sekavan maailman ja valottoman edistyksellisyyden valistuneisuuden. Ehkä. Ennen genealogian piirtämistä on kuitenkin hyvä sopia siitä, mitä tarkoitamme termillä traditio.

Jatka lukemista ”Autonomian historia ja aikamme poliittiset taistelut”