Antroposeeni on geotieteissä ja ympäristötieteiden rajoilla puheenaihe, jota ei pääse pakoon. Työryhmä äänestyttänee maailman geologiliitolla loppuvuodesta, olemmeko siirtyneet jääkauden jälkeisestä mukavan lämpimästä, ihmisen oivasti hyödyntämästä ilmastovaiheesta holoseenista uuteen. Antroposeeniin.
Antropos merkitsee ihmistä, seenin taustalla oleva sana kainos uuden uutukaista. Antroposeeni on siis ”uusi ihmisen aika”, geologinen aikakausi jonka merkitsevänä, maailmaa muokkaavana tekijänä on ihminen.
Ihminen juu, me. Geologinen voima. Se, joka mullistaa hiilen kierron ja käynnistää räjähtävän nopean ilmaston lämpenemisen. Se, joka saa jäätiköt sulamaan ja merenpinnan nousemaan. Se, joka tuhoaa suuren osan ekosysteemeistä ja käynnistää kuudennen joukkosukupuuton. Se, joka on homogenoinut flooran ja faunan kuljettamalla lajeja ympäri maapalloa. Se, joka kuluttaa älyttömän osuuden biosfäärin primaarituotannosta.
Termin lanseerasi vuonna 2000 kemian nobelisti Paul Crutzen. Sittemmin sen ympärillä on kuohunut joka vuosi enemmän. Eikä toviin vielä hiljene. Tästä olisi paikka oppia.
Käsite karkailee eri suuntiin. Jotkut ajoittavat antroposeenin alkaneen ydinkokeiden yleistyessä 1950-luvulla. Toiset väittävät sen alkaneen Itä-Afrikassa yli kaksi miljoonaa vuotta sitten, kun nykyihmisen suku alkoi kehittyä. Määrittely voi olla paljastavaa, mutta monessa mielessä silti toissijaista. Antroposeeni nimittäin ajaa keskusteluihin, jotka voivat kertoa siitä, miten nykyjamaan on päädytty.
Se pakottaa kysymään, miten ihminen, antropos, määritellään. Minkälainen tarina sen ympärille keritään. Soppaan mahtuu vielä lusikoita.
Antroposeeni on hyödyllinen työkalu. Se sanoo, että ekosysteemien moninaiset alamaat eivät ole väliaikainen kriisi tai ihmisen kehitys- ja voittotaipaleiden valitettava ja ohimenevä alanootti. Antroposeeni on kokonaan uusi. Se sanoo myös, että ihminen ei ole laji muiden joukossa, eivätkä ihmislajin edesottamukset ole koskaan olleet erillään luonnosta.
Homo Sapiensista ja sen voittokulun ja tuhon tarinasta keskustellaan Totuusradiossa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden näkökulmasta. Porisemassa paleobiologi Jussi T. Eronen, kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa ja maailmanpolitiikan tutkija Tero Toivanen. Keskustelua vetää Yliopisto-lehden toimittaja Mikko Pelttari.
-
Lähetysaika: maanantai 18. huhtikuuta 2016 klo 20:00–22:00
-
Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)
-
Internet-kuuntelu 1: TUNEIN
-
Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3
-
Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa