Politiikka, sukupuoli ja suomirockin tulevaisuus?

hulda

Minna Kaisa Kallinen, taiteilijanimeltään Hulda Huima, on helsinkiläinen laulaja ja lauluntekijä. Hulda Huimalta & Hitaat Sekunnit yhtyeeltä ilmestyi juuri levy, joka on ehtinyt kerätä lyhyessä ajassa kriitikoilta suitsutusta.

Hulda Huima on tuttu näky myös poliittisilta tukikeikoilta. Hän on lisäksi ottanut kantaa tasa-arvon puolesta suomalaisessa musiikki- ja keikkaympäristössä ja järjesti viime joulukuussa Minifesti-festarit Helsingissä aiheeseen liittyen. Huldan kanssa keskustelee ja musiikkia kuuntelee suorassa lähetyksessä Henri Salonen.

  • Lähetysaika: maanantai 6. helmikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

06

02 2017

Edustuksen ongelma – kuntavaaliradio

edustus
Onko edustuksellinen demokratia demokratiaa ollenkaan? Mitä syitä ja seurauksia edustuksellisuudella on? Ketä edustuksellisuus hyödyttää ja ketä se sahaa linssiin? Minkälaiseen maailman- ja ihmiskuvaan edustuksellisuus pohjaa? Kannattaako meidän operoida edustuksellisuuden instituutioissa? Miten olemme operoineet edustuksellisuuden instituutioissa? Mitä meidän tulee ottaa huomioon operoidessamme edustuksellisuuden instituutioissa? Kuinka (ja vielä kerran: miksi) tuhoamme edustuksellisuuden instituutiot?

Edustuksen ongelmaa pohtivat studiossa Tommi Silvennoinen (kuntavaaliehdokkuuden ongelmat ja mahdollisuudet) ja Tiina Heikkilä (varavaltuutetun kokemuksia) sekä puhelimitse Lotta Tenhunen (Podemos ja edustukselliset eksperimentit Espanjassa) ja Jussi Vähämäki (edustus ja taantumus). Suoran ohjelman toimittaa Lasse Poser. Musiikista vastaa Joonas Aleksi.

  • Lähetysaika: maanantai 30. tammikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

30

01 2017

Markkinoiden mieli mielenterveystyössä III

mielenmarkkinat3Henriikka Pöllänen

Voiko Suomessa rikastua kansalaisten mielenterveysongelmilla? Saako niillä rikastua? Millainen yhteiskunta sallii tämän? Onko sillä väliä kuka mielenterveyspalvelut tuottaa? Mistä laatua palveluihin? Ovatko palvelun käyttäjät jo lyöty ulos yhteiskunnasta? Mistä toivoa tulevaisuuteen? Ohjelmasarjassa Mielen markkinat mielenterveystyössä pohditaan näitä kysymyksiä ja etsitään suuntaa ratkaisuille. Kolme ensimmäistä sarjan ohjelmaa ovat nauhoitettuja studiokeskusteluja. Kahdessa viimeisessä katsotaan kansainvälisiä kehityssuuntia haastatteluiden avulla. Keskusteluihin osallistuu päättäviä virkamiehiä, yrittäjiä, alan ammattilaisia ja palvelujen käyttäjiä.

Sarjan kolmannessa osassa käsitellään psyykelääkkeitä, niiden hyötyjä ja haittoja sekä psyykelääketeollisuutta markkinoinnin mestarina. Keskustelijoina Birgitta Alakare, Ilpo Helen ja Jorma Heikkinen.

Ohjelmasarjan tekijä YTT Markku Salo on tutkinut lähes 30 vuotta mielenterveyden eri yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, erityisesti laitostamista ja sen muodonmuutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

  • Lähetysaika: maanantai 16. tammikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

16

01 2017

Tanssi susien kanssa

susi

Aave kummittelee pohjoisessa Euroopassa, ei kuitenkaan kommunismin, vaan Canis lupuksen aave. Emme voi tietää, mitä ihminen on sudelle, mutta on aivan selvää, ettei susi olekaan ihmiselle susi, vaan luonnossa kaiken sen pahan ruumiillistuma, mitä ihminen ei voi sietää. Kanadalainen tutkija Farley Mowat tiivisti asian jo vuosikymmeniä sitten: ”Missä ja milloin ihmiset ovatkin ryhtyneet mielettömään eläinten (ja toisten ihmisten) teurastamiseen, he ovat yrittäneet puolustella tekojaan lukemalla vihollisten viaksi kaikkein turmeltuneimmat ja inhottavimmat ominaisuudet; ja mitä vähemmän syytä teurastukseen, sitä suurempi parjauskampanja.”

Susi on EU-direktiivillä suojeltu laji, mutta todellisesta suojelusta ei ole tietoakaan, kun erilaiset mahdit ovat lyöttäytyneet sitä vastaan, ja parhaillaan Riistakeskus jakelee mielenterveydellisin perustein poikkeuslupia ”sosiaalista pelkoa” aiheuttavan eläimen tappamiseen. Mutta saavatko sudet sinänsä jo pelkällä olemassaolollaan ihmiset paniikkiin ja ahdistumaan vai onko syynä pikemminkin jokin sosiaalisesti tuotettu käsitys sudesta?

Ensin keksittiin ’psykologinen omistajuus’ jolla perusteltiin ’kannanhoidollinen’ metsästys, jonka väitettiin lisäävän suden arvostusta, mutta tappaminen lisäsi pikemminkin hysteriaa. Ja nyt ’sosiaalista ahdistusta’ hoidetaan lisäämällä tappolupia. Pitääkö peto- ja susipoliittisen vallan todellakin kasvaa kiväärin piipusta? Eli onko susi todellakin niin kauhea, niin kauhea, vai päteekö tässä Mowatin analyysi? Ja mitä tässä maassa ja sen luonnossa tapahtuu kun tappolupia pitää jakaa niin kiireesti?

Suomessa on onnistuttu tuottamaan ”petokonflikti” – mutta millainen. Ja miksi konfliktia pyritään hoitamaan asevoimin? Hyvin harva on nähnyt sutta edes kaukaa, saati kohdannut lähietäisyydeltä, mutta niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media on täynnä ehdottoman varmoja käsityksiä sudesta. Alan asiantuntijoiksi käyvät medioissa aivan muut kuin asiantuntijat. Totuusradion dosenttikaarti vääntää rautalangasta: mikä on susi ja mitä susi ei ole. Eli miten todella elää tämä laji, jonka pääasiallisina saaliseläiminä ovat hirvieläimet, ja jonka sosiaalinen elämä alkaa vähitellen avautua, mutta jota ollaan tuhoamassa. Ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Studiossa* keskustelevat Leena Iivonen, Sanna Ojalammi, Marija Wallden ja Tapani Laine.

*Ohjelma on suora, ja sitä ennen tai sen aikana tulleet kommentit (tämän artikkelin kommenttiosioon) pyritään ottamaan huomioon lähetyksessä.

08

01 2017

Kolonisaation jäljet 2: Kun kielletystä saamelaisuudesta tuli haluttu identiteetti


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Saamelaisilla on Suomen lain ja kansainvälisten sopimusten turvaamana alkuperäiskansana itsemääräämisoikeus kieleensä ja kulttuuriinsa. Vuonna 2015 tämän oikeuden yli kuitenkin käveltiin Suomen valtion toimesta korkeimman hallinto-oikeuden hyväksyessä saamelaiskäräjien näkemyksen vastaisesti lähes 100 henkilöä käräjien vaaliluetteloon. Tällä tavoin parikymmentä vuotta kestänyt kiista saamelaismääritelmästä sai saamelaisten kannalta ikävän käänteen.

Etelä-Suomessa, missä tietotaso saamelaisista ja saamelaisten historiasta on olematonta, saamelaismääritelmäkiista nousi otsikoihin vasta tässä vaiheessa. Omituisinta tässä tarinassa on kuitenkin se, että saamelaismääritelmäkiista teki sisääntulonsa etelän mediaan saamelaisten sisäisenä erimielisyytenä.

Yksi merkittävävimpiä keinoja tässä määrittelykiistassa ovat ne käsitteet, joilla vaaliluetteloon pyrkivää joukkoa nimitetään. Termit metsäsaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset väittävät, että ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat saamelaisia. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Suurimmalla osalla näistä henkilöistä yhteydet saamelaiseen kieleen ja kulttuuriin ovat katkenneet sukupolvia sitten ja he ovat kasvaneet ja eläneet valtakulttuurin piirissä – kaikilla ei yhteyttä ole ehkä koskaan ollutkaan.

Kiistalla on juurensa saamelaisten kohtaamien sulauttamistoimien monivaiheisessa historiassa ja Suomen kansallisvaltion rakentamisprosessissa.  Kiistassa ovat vastakkain myös individualistiset ja kollektivistiset arvot. Kyse on kuitenkin myös paljosta muusta kuin identiteeteistä.

Saamelaisten kotiseutualue kuten monien muidenkin alkuperäiskansojen asuinalueet ovat voimakkaan intressipolitiikan kohde. Suomi ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen ILO169 -sopimusta. Tähän yksi suurimmista syistä on ei-saamelaisten huoli maankäyttöoikeuksista: alueelle on tehty lukuisia kaivosvarauksia ja paine metsähakkuille on suuri.

Mitä tapahtui, kun kielletystä saamelaisidentiteetistä tuli niin haluttu, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pyritään vaikka oikeuden päätöksellä? Oleellista aiheen avaamisessa ovat alkuperäiskansan ja kansan käsitteet. Kiistaa käydään identiteeteistä ja ryhmän itsemääräämisoikeudesta. Panoksena pelissä ovat saamen kielien ja kulttuurin säilyminen sekä pohjoinen luonto.

Ohjelmassa haastatellaan Tampereella asuvia pohjoissaamelaisia Mika Laitia ja Jan Saijetsia sekä Toronton yliopiston alkuperäispolitiikan professoria Rauna Kuokkasta. Myös Kuokkanen on pohjoissaamelainen. Ohjelmassa toimittajina ovat Aura Kalli, Mari Tuominen ja Pieta Hyvärinen.

  • Lähetysaika: maanantai 12. joulukuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

 

Mistä saamelaisuuteen liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla keskusteltavan seuraavaksi? Kolonisaation jäljet -sarjan kolmas lähetys on suunnitteilla kevään 2017 loppuun. Kirjoita ajatuksesi tämän ohjelmasivun kommenttikenttään tai lähetä ideasi osoitteeseen totuusradio.kollektiivi at gmail . com

 

 

 

12

12 2016

Aktivismin kritiikki

aktivisminkritiikki

Vuosituhannen vaihteessa globalisaation vastaisen liikkeen ollessa huipussaan aktivismin kritiikki ja antiaktivismi herättivät myös runsaasti keskustelua. Keskustelun yhteydessä julkaistiin muun muassa Andrew X:n ’Jätä aktivismi’ sekä J. Kellstadtin ’Antiaktivismin tarpeellisuus ja mahdottomuus’. Teksteissä kirjoittajat pohtivat ja teoretisoivat ”aktivismin” rajoja, sen aiheuttamaa vieraantumista ”ei-aktivisteista”, sisäänpäinkääntymistä, piilevää elitismiä, vallankumouksellisen liikkeen mahdollisuuksia ja vastauksia näihin kysymyksiin. Tekstit käännettiin lukuisille kielille ja muun muassa niiden ja muiden saman aihepiirin tekstien sekä massaprotestien käytännön ongelmien synnyttämän keskustelun seurauksena monet suuntasivat toimintansa spektaakkelimaisista mielenosoituksista ja kadunvaltauksista kohti arkipäivän vastarintaa ja paikallistason järjestäytymistä. Kyseisistä teksteistä julkaistiin heinäkuussa suomenkielinen pamfletti ’Merkeistä vallankumoukselliseen käytäntöön’ ja se on luettavissa muun muassa Takku.netissä: https://takku.net/article.php/20160723131716611

Antti Jauhiainen, Sonja Lampinen, Liina Lumikari, Niko Tii Nurmi Sipiläinen ja Veera Nuutinen keskustelevat siitä, millaisia yhtymäkohtia tällä keskustelulla on nykypäivän antikapitalistisen liikkeen toiminnalle. Ohjelma on nauhoite.

  • Lähetysaika: maanantai 5. joulukuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

Tags:

05

12 2016

¡Lisää orgasmeja!

orgasmeja

Orgasm gap eli orgasmikuilu on termi sille, että miehet saavat tilastollisesti enemmän orgasmeja kuin naiset. Miesten ja naisten välisessä seksissä naiset saavat amerikkalaisten tutkimusten mukaan keskimäärin jopa noin kolmasosan vähemmän orgasmeja kuin miehet (joidenkin tutkimusten mukaan suhde on vieläkin murheellisempi). Atlantin tällä puolen tunnistetaan sama ilmiö. Mistä kuilu voisi yhteiskunnassamme johtua, ja kuinka kuroa sitä umpeen? Me Totuusradiossa uskomme, että yksi tärkeimpiä keinoja asian ratkaisemiseksi on avoin keskustelu. Siksi ¡Lisää orgasmeja!

Klitoriksen todellinen koko havaittiin vasta vuonna 1998. Nyt tiedämme klitoriksen olevan munakoison kokoinen, ja sen sisäiset osat ovat kytkeytyneinä emättimen etuseinämiin. Viimein voimme heittää hyvästit freudilaiselle klitorisorgasmin halveeraamiselle: vaginaaliset orgasmit ovat myös klitorisorgasmeja!

Kuinka voisimme puhua seksistä paremmin? Miksi orgasmi on tärkeä? Mitä on edgaaminen ja ruined orgasm? Millainen oli viimeisin orgasmisi?

¡Lisää orgasmeja! koostuu ohjelman toimittajan Valpurin tekemästä neljästä haastattelusta. Haastateltavana mm. yksi queer-feministisen Ménage à trois -pornolehden perustajista Iida Rauma.

  • Lähetysaika: maanantai 28. marraskuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa



Linkkejä:

Read the rest of this entry →

28

11 2016

Epäajanmukaisia totuuksia: Pohjois-Amerikka II

totuus_amerikka2

Epäajanmukaiset totuudet jatkavat kierrostaan Pohjois-Amerikassa. 1900-luvun Pohjois-Amerikka, erityisesi USA, on ollut monella tapaa se osa valkoihoisen ihmisen maailmaa, joka on näyttäytynyt taloudellisesti ja teknisesti menestyneimpänä. Mutta onko näin, tai jos on, miten ja miksi amerikkalainen talous tuntui muodostuvan menestyksekkääksi? Vankilavihkojen muistiinpanossa ”Amerikanismi ja fordismi” Antonio Gramsci teki merkittävän yrityksen kytkeä poliittinen analyysi työ- ja tuotantotapojen tarkasteluun. Onko perusteltua sanoa Gramscin tavoin, että amerikanismi ja fordismi ovat tulosta sisäisestä välttämättömyydestä siirtyä suunnitelmatalouden organisaatioon. Ja mitä poliittisia ehtoja ja seurauksia tällä on ollut?

’Amerikanismi’ vertautuu tässä vanhaan eurooppalaiseen maailmaan. Mutta satojen vuosien ajan Amerikassa on ollut myös valkoisten orjiksi tuotu musta väestö. Pitkään se otti identiteetittömänä alistettuna joukkona nöyrästi vastaan sorron ja nöyryytyksen. Mutta toisen maailmansodan jälkeistä mustan Afrikan heräämistä seurasi myös mustan Amerikan nousu poliittiseksi ja kulttuuriseksi voimaksi.

Martin Luther King toimi väkivallattoman kansalaisoikeusliikkeen ensimmäisenä johtohahmona ja vaati mustille valkoisten kaltaisia kansalaisoikeuksia, mutta tuli murhatuksi. Radikaalimpi ”Black Power” eli musta valta -liike sen sijaan alkoi kymmenen kohdan radikaaleissa teeseissään vaatia perusteellisempaa poliittisen vallan uudistusta. Liikkeen ihmisoikeuspolitiikka oli ennen muuta valkoisista poikkeavan oman mustien rotuidentiteetin rakentamista. Mustasta pantterista tuli kuuluisa uusi poliittinen symboli. Stokely Carmichael muotoili puheissaan ja kirjoituksissaan liikkeen ohjelmaa, kun taas käytännöllisemmät toimijat korostivat itsepuolustuksellista väkivaltaa.

Suorien rotusortolakien kumoaminen ei kuitenkaan muuttanut yhteiskunnan rakenteita ratkaisevasti tai tuottanut tavoiteltua poliittista kulttuuria. Jonkin uuden identiteetin se kuitenkin tuotti, ja se näkyy myös tämän päivän tapahtumissa. Mutta minne tuo liike johti ja minne se katosi?

Mustat pantterit orientoituivat eurooppalaisen kulttuurin ohi ’kolmanteen maailmaan’, mutta onko sekin jo menettänyt radikaalin voimansa, ja jatkuuko ’ensimmäisen maailman’ integroituminen amerikanisoituvaksi etuoikeutetun vähemmistön suljetuksi linnakkeeksi?

Keskustelemassa Erna Oesch ja Tapani Laine.

  • Lähetysaika: maanantai 31. lokakuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

31

10 2016

Puhuva pää

Totuusradion kokeilu. Puhuva pää; pää joka puhuu ilman päätä ja häntää. Mitä mielen päällä, mitä kielen päällä, alla, yllä, siellä, täällä.

Puhuva pää on Totuusradion ensimmäinen radiokokeilu harjoitteesta, jossa pää tai ihminen puhuu ilman ennalta harjoittelua ja vailla ennalta valmistautumista. Minkälaisia kokemuksia vapaa assosiaatio ja mielleyhtymien leikki tuottaa? Korostaako kieli yksityisyyttä vai avaako kieli sellaisenaan kysymyksen olemisen kollektiivisesta luonteesta? Onko porvarillisen subjektin omimpana alueena näyttäytyvä kieli myös avain samaisen subjektin murtumiseen? Olemmeko yhdessä myös yksin ollessamme?

Puhujina Anna Kankila, Tuula Linnusmäki ja Tommi Silvennoinen. Toimittajana Lasse Poser.

  • Lähetysaika: maanantai 17. lokakuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

17

10 2016

Markkinoiden mieli mielenterveystyössä II

mielenterveys3

Henriikka Pöllänen

Voiko Suomessa rikastua kansalaisten mielenterveysongelmilla? Saako niillä rikastua? Millainen yhteiskunta sallii tämän? Onko sillä väliä kuka mielenterveyspalvelut tuottaa? Mistä laatua palveluihin? Ovatko palvelun käyttäjät jo lyöty ulos yhteiskunnasta? Mistä toivoa tulevaisuuteen? Ohjelmasarjassa Mielen markkinat mielenterveystyössä pohditaan näitä kysymyksiä ja etsitään suuntaa ratkaisuille. Kolme ensimmäistä sarjan ohjelmaa ovat nauhoitettuja studiokeskusteluja. Kahdessa viimeisessä katsotaan kansainvälisiä kehityssuuntia haastatteluiden avulla. Keskusteluihin osallistuu päättäviä virkamiehiä, yrittäjiä, alan ammattilaisia ja palvelujen käyttäjiä.

Sarjan toisessa osassa käsitellään asumispalveluita, niiden laatua ja tuottajia. Keskustelijoina tilaajapäällikkö Maritta Närhi ja kokemustutkija Tomi Kallio Tampereelta sekä toiminnanjohtaja Jukka Suurmäki Helsingistä. Ohjelma lähetetään maailman mielenterveyspäivänä.

Ohjelmasarjan tekijä YTT Markku Salo on tutkinut lähes 30 vuotta mielenterveyden eri yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, erityisesti laitostamista ja sen muodonmuutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

  • Lähetysaika: maanantai 10. lokakuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

10

10 2016