Miten taistella ilmastonmuutosta vastaan?


Tutkimustietoa ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on yllin kyllin ja yhä enemmän. Vauhdilla lämpenevä ilmasto tuntuu maalla ja meressä ympäri planeettaa. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy äärevien sääilmiöiden yleistymisessä. Lähi-Idän poikkeuksellinen kuivuusjakso ei aiheuttanut Syyrian sisällissotaa, mutta se oli yksi monesta tekijästä sen taustalla. Miksi ilmastonmuutos ei kosketa? Mitä poliittisia, taloudellisia ja yksilöllisiä seurauksia ilmastonmuutoksen hyväksymisellä voisi olla? Totuusradiossa pohditaan tapoja ymmärtää ja puhua ilmastonmuutoksesta ja muista maailmanlaajuisista ympäristöongelmista. Miten ilmastonmuutoksesta pitää kirjoittaa? Miten se pitää ymmärtää? Minkälainen tarina ilmastonmuutos on?

Suorassa lähetyksessä keskustelevat ainakin Lauri Lahikainen, Tiina Heikkilä, Mikko Pelttari ja Lasse Poser.

 

13

03 2017

Mikä meitä ahdistaa?

mikameitaahdistaa

Raoul Vaneigem kysyi vielä joitain vuosikymmeniä sitten, kuka haluaa maailman, jossa vakuutus siitä että emme kuole nälkään sisältää riskin siitä, että kuolemme tylsyyteen. Postfordistiseen tuotantoon siirtymisen seurauksena yhteiskunnallisten affektien maisema on kuitenkin muuttunut. Esiintyy väitteitä, että tylsyyteen kuolemisen vaara on korvautunut ahdistukseen kuolemisen vaaralla (kts. esim. teksti ”We Are All Very Anxious”). Onko ahdistus prekaarin mielentilan keskeisin tunne? Onko ahdistus inhimillisen olemisen kannalta keskeinen tunne? Miltä ahdistus tuntuu, kannattaako sitä juosta pakoon ja miten voimme kääntää sen eduksemme?

Eetu Vireniä, Iida-Liina Linneaa, Nanna Hauskaa, Petri Tervoa, Tere Vadénia, Jussi Vähämäkeä ja Jaana Pirkkalaista haastattelee Lasse Poser. Musiikista vastaa Renne Pesonen.

  • Lähetysaika: maanantai 6. maaliskuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

06

03 2017

Näyttelemisestä

nayttelemisesta
”Voi olla oikeesti montaa mieltä, mutta mulle se keskeinen työkalu näyttelijälle on myötätunto ja ihan oikeestaan suorastaan rakastamisen kyky.”

Se vaatii rohkeeta tutustumista itseen ja rohkeeta tutustumista maailmaan, rohkeeta ulospäinsuuntautuneisuutta ja myöskin siinä mielessä tavallaan itseen päin kääntymistä, että kykenee paljastamaan itsensä itselleen, kykenee olemaan tietyllä tapaa ihan järkyttävän rehellinen siinä mitä tekee.”

Näyttelemisen ydin on mulla aina ollu niinku sillai jossain semmosessa ihmisyydessä ylipäätään, jollain semmosella sukupuolettomalla alueella. Mä en oo kohdannu niin rajusti niitä ongelmia, jotka liittyy naisena tai miehenä olemiseen. Mä oon onnistunu sivuuttaan sen asian. Ikään ku se ei ois niin oleellista, ku se ei mun mielestä oo.”

Ite se näyttelemisen akti ei oo se taide vaan se on se taideteos missä mie näyttelen.”

Teatteri musta varsinkin on nuorten laji. Teatterin tehtävä on aina vähän niinku tulla ja tuulettaa ja muuttaa asioita, ja sitten nuorella ihmisellä on vielä sitä jotain, minkä kanssa ne tulee ja huutaa.”

Näyttelijäopiskelija Anna Kankilan kysymyksiin näyttelemisestä, näyttelijäntyöstä ja näyttelijäopinnoista vastaavat koulukaverit Milla-Mari Pylkkänen, Pietu Wikström ja Verneri Lilja sekä näyttelijä Joanna Haartti.

Ohjelmassa kuultava musiikki on nuorten näyttelijöiden käsistä ja suista.

  • Lähetysaika: maanantai 27. helmikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

27

02 2017

Kumu-radio

sporttibaari2

Kumu-radiossa kuulemme ääneen luettuja nettilehti Kumun artikkeleita. Ehdimme kuulemaan ainakin tekstit ”Kapitalismin profeetat”, ”Rossini, ruoka ja musiikki” sekä ”He pakenivat saappaat jalassa”. Anna Kankila ja Lasse Poser lukevat. Musiikkina kuulemme Kumu-sivuston tekno-kuraattori Joonas Aleksin valikoimia Viikon kumu -kappaleita.

http://kumu.info/ http://kumu.info/ http://kumu.info/ http://kumu.info/ http://kumu.info/

kumuradio

Tags:

13

02 2017

Politiikka, sukupuoli ja suomirockin tulevaisuus?

hulda

Minna Kaisa Kallinen, taiteilijanimeltään Hulda Huima, on helsinkiläinen laulaja ja lauluntekijä. Hulda Huimalta & Hitaat Sekunnit yhtyeeltä ilmestyi juuri levy, joka on ehtinyt kerätä lyhyessä ajassa kriitikoilta suitsutusta.

Hulda Huima on tuttu näky myös poliittisilta tukikeikoilta. Hän on lisäksi ottanut kantaa tasa-arvon puolesta suomalaisessa musiikki- ja keikkaympäristössä ja järjesti viime joulukuussa Minifesti-festarit Helsingissä aiheeseen liittyen. Huldan kanssa keskustelee ja musiikkia kuuntelee suorassa lähetyksessä Henri Salonen.

  • Lähetysaika: maanantai 6. helmikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

06

02 2017

Edustuksen ongelma – kuntavaaliradio

edustus
Onko edustuksellinen demokratia demokratiaa ollenkaan? Mitä syitä ja seurauksia edustuksellisuudella on? Ketä edustuksellisuus hyödyttää ja ketä se sahaa linssiin? Minkälaiseen maailman- ja ihmiskuvaan edustuksellisuus pohjaa? Kannattaako meidän operoida edustuksellisuuden instituutioissa? Miten olemme operoineet edustuksellisuuden instituutioissa? Mitä meidän tulee ottaa huomioon operoidessamme edustuksellisuuden instituutioissa? Kuinka (ja vielä kerran: miksi) tuhoamme edustuksellisuuden instituutiot?

Edustuksen ongelmaa pohtivat studiossa Tommi Silvennoinen (kuntavaaliehdokkuuden ongelmat ja mahdollisuudet) ja Tiina Heikkilä (varavaltuutetun kokemuksia) sekä puhelimitse Lotta Tenhunen (Podemos ja edustukselliset eksperimentit Espanjassa) ja Jussi Vähämäki (edustus ja taantumus). Suoran ohjelman toimittaa Lasse Poser. Musiikista vastaa Joonas Aleksi.

  • Lähetysaika: maanantai 30. tammikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

30

01 2017

Markkinoiden mieli mielenterveystyössä III

mielenmarkkinat3Henriikka Pöllänen

Voiko Suomessa rikastua kansalaisten mielenterveysongelmilla? Saako niillä rikastua? Millainen yhteiskunta sallii tämän? Onko sillä väliä kuka mielenterveyspalvelut tuottaa? Mistä laatua palveluihin? Ovatko palvelun käyttäjät jo lyöty ulos yhteiskunnasta? Mistä toivoa tulevaisuuteen? Ohjelmasarjassa Mielen markkinat mielenterveystyössä pohditaan näitä kysymyksiä ja etsitään suuntaa ratkaisuille. Kolme ensimmäistä sarjan ohjelmaa ovat nauhoitettuja studiokeskusteluja. Kahdessa viimeisessä katsotaan kansainvälisiä kehityssuuntia haastatteluiden avulla. Keskusteluihin osallistuu päättäviä virkamiehiä, yrittäjiä, alan ammattilaisia ja palvelujen käyttäjiä.

Sarjan kolmannessa osassa käsitellään psyykelääkkeitä, niiden hyötyjä ja haittoja sekä psyykelääketeollisuutta markkinoinnin mestarina. Keskustelijoina Birgitta Alakare, Ilpo Helen ja Jorma Heikkinen.

Ohjelmasarjan tekijä YTT Markku Salo on tutkinut lähes 30 vuotta mielenterveyden eri yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, erityisesti laitostamista ja sen muodonmuutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

  • Lähetysaika: maanantai 16. tammikuuta 2017 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

16

01 2017

Tanssi susien kanssa

susi

Aave kummittelee pohjoisessa Euroopassa, ei kuitenkaan kommunismin, vaan Canis lupuksen aave. Emme voi tietää, mitä ihminen on sudelle, mutta on aivan selvää, ettei susi olekaan ihmiselle susi, vaan luonnossa kaiken sen pahan ruumiillistuma, mitä ihminen ei voi sietää. Kanadalainen tutkija Farley Mowat tiivisti asian jo vuosikymmeniä sitten: ”Missä ja milloin ihmiset ovatkin ryhtyneet mielettömään eläinten (ja toisten ihmisten) teurastamiseen, he ovat yrittäneet puolustella tekojaan lukemalla vihollisten viaksi kaikkein turmeltuneimmat ja inhottavimmat ominaisuudet; ja mitä vähemmän syytä teurastukseen, sitä suurempi parjauskampanja.”

Susi on EU-direktiivillä suojeltu laji, mutta todellisesta suojelusta ei ole tietoakaan, kun erilaiset mahdit ovat lyöttäytyneet sitä vastaan, ja parhaillaan Riistakeskus jakelee mielenterveydellisin perustein poikkeuslupia ”sosiaalista pelkoa” aiheuttavan eläimen tappamiseen. Mutta saavatko sudet sinänsä jo pelkällä olemassaolollaan ihmiset paniikkiin ja ahdistumaan vai onko syynä pikemminkin jokin sosiaalisesti tuotettu käsitys sudesta?

Ensin keksittiin ’psykologinen omistajuus’ jolla perusteltiin ’kannanhoidollinen’ metsästys, jonka väitettiin lisäävän suden arvostusta, mutta tappaminen lisäsi pikemminkin hysteriaa. Ja nyt ’sosiaalista ahdistusta’ hoidetaan lisäämällä tappolupia. Pitääkö peto- ja susipoliittisen vallan todellakin kasvaa kiväärin piipusta? Eli onko susi todellakin niin kauhea, niin kauhea, vai päteekö tässä Mowatin analyysi? Ja mitä tässä maassa ja sen luonnossa tapahtuu kun tappolupia pitää jakaa niin kiireesti?

Suomessa on onnistuttu tuottamaan ”petokonflikti” – mutta millainen. Ja miksi konfliktia pyritään hoitamaan asevoimin? Hyvin harva on nähnyt sutta edes kaukaa, saati kohdannut lähietäisyydeltä, mutta niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media on täynnä ehdottoman varmoja käsityksiä sudesta. Alan asiantuntijoiksi käyvät medioissa aivan muut kuin asiantuntijat. Totuusradion dosenttikaarti vääntää rautalangasta: mikä on susi ja mitä susi ei ole. Eli miten todella elää tämä laji, jonka pääasiallisina saaliseläiminä ovat hirvieläimet, ja jonka sosiaalinen elämä alkaa vähitellen avautua, mutta jota ollaan tuhoamassa. Ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Studiossa* keskustelevat Leena Iivonen, Sanna Ojalammi, Marija Wallden ja Tapani Laine.

*Ohjelma on suora, ja sitä ennen tai sen aikana tulleet kommentit (tämän artikkelin kommenttiosioon) pyritään ottamaan huomioon lähetyksessä.

08

01 2017

Kolonisaation jäljet 2: Kun kielletystä saamelaisuudesta tuli haluttu identiteetti


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Saamelaisilla on Suomen lain ja kansainvälisten sopimusten turvaamana alkuperäiskansana itsemääräämisoikeus kieleensä ja kulttuuriinsa. Vuonna 2015 tämän oikeuden yli kuitenkin käveltiin Suomen valtion toimesta korkeimman hallinto-oikeuden hyväksyessä saamelaiskäräjien näkemyksen vastaisesti lähes 100 henkilöä käräjien vaaliluetteloon. Tällä tavoin parikymmentä vuotta kestänyt kiista saamelaismääritelmästä sai saamelaisten kannalta ikävän käänteen.

Etelä-Suomessa, missä tietotaso saamelaisista ja saamelaisten historiasta on olematonta, saamelaismääritelmäkiista nousi otsikoihin vasta tässä vaiheessa. Omituisinta tässä tarinassa on kuitenkin se, että saamelaismääritelmäkiista teki sisääntulonsa etelän mediaan saamelaisten sisäisenä erimielisyytenä.

Yksi merkittävävimpiä keinoja tässä määrittelykiistassa ovat ne käsitteet, joilla vaaliluetteloon pyrkivää joukkoa nimitetään. Termit metsäsaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset väittävät, että ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat saamelaisia. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Suurimmalla osalla näistä henkilöistä yhteydet saamelaiseen kieleen ja kulttuuriin ovat katkenneet sukupolvia sitten ja he ovat kasvaneet ja eläneet valtakulttuurin piirissä – kaikilla ei yhteyttä ole ehkä koskaan ollutkaan.

Kiistalla on juurensa saamelaisten kohtaamien sulauttamistoimien monivaiheisessa historiassa ja Suomen kansallisvaltion rakentamisprosessissa.  Kiistassa ovat vastakkain myös individualistiset ja kollektivistiset arvot. Kyse on kuitenkin myös paljosta muusta kuin identiteeteistä.

Saamelaisten kotiseutualue kuten monien muidenkin alkuperäiskansojen asuinalueet ovat voimakkaan intressipolitiikan kohde. Suomi ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen ILO169 -sopimusta. Tähän yksi suurimmista syistä on ei-saamelaisten huoli maankäyttöoikeuksista: alueelle on tehty lukuisia kaivosvarauksia ja paine metsähakkuille on suuri.

Mitä tapahtui, kun kielletystä saamelaisidentiteetistä tuli niin haluttu, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pyritään vaikka oikeuden päätöksellä? Oleellista aiheen avaamisessa ovat alkuperäiskansan ja kansan käsitteet. Kiistaa käydään identiteeteistä ja ryhmän itsemääräämisoikeudesta. Panoksena pelissä ovat saamen kielien ja kulttuurin säilyminen sekä pohjoinen luonto.

Ohjelmassa haastatellaan Tampereella asuvia pohjoissaamelaisia Mika Laitia ja Jan Saijetsia sekä Toronton yliopiston alkuperäispolitiikan professoria Rauna Kuokkasta. Myös Kuokkanen on pohjoissaamelainen. Ohjelmassa toimittajina ovat Aura Kalli, Mari Tuominen ja Pieta Hyvärinen.

  • Lähetysaika: maanantai 12. joulukuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

 

Mistä saamelaisuuteen liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla keskusteltavan seuraavaksi? Kolonisaation jäljet -sarjan kolmas lähetys on suunnitteilla kevään 2017 loppuun. Kirjoita ajatuksesi tämän ohjelmasivun kommenttikenttään tai lähetä ideasi osoitteeseen totuusradio.kollektiivi at gmail . com

 

 

 

12

12 2016

Aktivismin kritiikki

aktivisminkritiikki

Vuosituhannen vaihteessa globalisaation vastaisen liikkeen ollessa huipussaan aktivismin kritiikki ja antiaktivismi herättivät myös runsaasti keskustelua. Keskustelun yhteydessä julkaistiin muun muassa Andrew X:n ’Jätä aktivismi’ sekä J. Kellstadtin ’Antiaktivismin tarpeellisuus ja mahdottomuus’. Teksteissä kirjoittajat pohtivat ja teoretisoivat ”aktivismin” rajoja, sen aiheuttamaa vieraantumista ”ei-aktivisteista”, sisäänpäinkääntymistä, piilevää elitismiä, vallankumouksellisen liikkeen mahdollisuuksia ja vastauksia näihin kysymyksiin. Tekstit käännettiin lukuisille kielille ja muun muassa niiden ja muiden saman aihepiirin tekstien sekä massaprotestien käytännön ongelmien synnyttämän keskustelun seurauksena monet suuntasivat toimintansa spektaakkelimaisista mielenosoituksista ja kadunvaltauksista kohti arkipäivän vastarintaa ja paikallistason järjestäytymistä. Kyseisistä teksteistä julkaistiin heinäkuussa suomenkielinen pamfletti ’Merkeistä vallankumoukselliseen käytäntöön’ ja se on luettavissa muun muassa Takku.netissä: https://takku.net/article.php/20160723131716611

Antti Jauhiainen, Sonja Lampinen, Liina Lumikari, Niko Tii Nurmi Sipiläinen ja Veera Nuutinen keskustelevat siitä, millaisia yhtymäkohtia tällä keskustelulla on nykypäivän antikapitalistisen liikkeen toiminnalle. Ohjelma on nauhoite.

  • Lähetysaika: maanantai 5. joulukuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

     

Tags:

05

12 2016