Systeemin jälkisäädökset

kuva: Vlora Hoti (Instagram @vxhx.art)

Uusi vuosikymmen on alkanut. Maapallo lämpenee. Ilmastonmuutos etenee. Luonnon monimuotoisuus vähenee. Talous sentään kasvaa. Onko Suomi tässä virran mukana kulkija vaiko kunnianhimoinen edelläkävijä jonnekin toisaalle?

Kasvava ympäristötietoisuus, lisääntyvä tieto luonnon ja yhteiskuntien tilasta ja ympäristöliike etsivät muutosta tilanteeseen.
Tammikuussa Luonto-liitto järjesti Tampereella Suuren systeeminsäätöillan. Totuusradio tallensi alustukset ja kutsui alustajat keskustelemaan aiheesta lisää.

Ääneen pääsevät BIOS-tutkimusyksikön Ekologinen jälleenrakennus -hankkeesta filosofi Tere Vadén, Talous ekologisen kriisin aikakaudella -raportin laatinut perustulotutkija Johanna Perkiö sekä Feministisen talousajattelun Elävä talous -kirja suomeksi mukauttanut ja täydentänyt tietokirjailija Eeva Talvikallio.

Keskustelua säätelee Tapani Laine

Taustatietoa

– BIOS-tutkimusyksikön Ekologinen jälleenrakennus -hanke
https://eko.bios.fi/
– Vasemmistofoorumin raportti
http://vasemmistofoorumi.fi/julkaisut/tutkimusraportit/johanna-perkio-talous-ekologisen-kriisin-aikakaudella-2019/
Elävä talous -kirja
https://vastapaino.fi/sivu/tuote/elava-talous/2319366

 

On kaikki oikeus puolustaa elinympäristöään

Tämän kertainen lähetys on jatkumoa Kolonisaation jäljet -sarjalle, jonka kolme osaa löytyvät ohjelma-arkistosta. Aiemmasta poiketen, tällä kertaa lähetyksessä aiheita on useita ja vain osassa käsitellään alkuperäiskansoja.

Ohjelman aluksi käväistään Valkeakoskella sijaitsevalla Dragon Miningin kultakaivoksella. Mitä tuolle Suomen pienimmälle kaivokselle kuuluu nyt, kun sen avaamisesta on kulunut vajaa vuosi? Onko kaikki onnellisesti ja hyvin, ei ongelmia? No, Dragon Mining on ennenkin loistanut kaivokselta valuvien vesien kanssa… Biokemisti Jari Natunen kertoo tästä lisää.

Valkeakoskelta katse kääntyy pohjoiseen, kohti jäämeren ratahanketta. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti viime talvena, ettei se aio tällä erää edistää hankkeen etenemistä. Mutta eihän rata siihen jäänyt: Peter Vesterbacka ilmoitti rakennuttavansa radan yksityisen rahoituksen turvin ja väittipä vielä pokkana, että hän on jo aloittanut neuvottelut saamelaisten kanssa. Jälkimmäinen oli puhdasta puppua. Ratahankkeen uhista kertoo saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets.

Lähetyksessä pengotaan myös vähän rahamies Peter Vesterbackan Kiinan yhteyksiä: miksi vihaisista linnuista tunnettu tyyppi nyt pyrkiikin rakentamaan kiinalaisrahoin sekä rautatietunnelia Helsingistä Tallinnaan että junarataa Rovaniemeltä Jäämeren rannalle Norjan puolelle Kirkkoniemeen? Entä miksi Kiina on kiinnostunut jäämeren radasta?

Lähetyksen loppuosa pyhitetään aivan toisentyyppiselle aiheelle, jossa sielläkin geopolitiikka jyllää isolla kädellä – paikallisten ihmisten henkeä uhaten. Eli: pohjoisen jälkeen luvassa on etelää – no ainakin täältä katsoen. Tarkalleen ottaen kyseessä on kuitenkin länsi: Rojava. Rojava nimittäin tarkoittaa kurdikielellä länttä, se on Kurdistanin läntinen osa, joka sijaitsee Koillis-Syyrian alueella.

Lokakuun yhdeksäntenä, Turkki hyökkäsi Rojavaan, Koillis-Syyrian autonomiselle alueelle, jälleen kerran, miehittääkseen tällä kertaa koko rajavyöhykkeen. Turkki haluaa työntää kurdit asuttamiltaan alueiltaan pois, ja estää onnistunut järjestäytyminen ja yhteiskuntamalli, joka rakentaa rauhaa. Turkille ei sovi, että kurdeilla olisi jotain omaa – ja jotain toimivampaa kuin mikään muu Lähi-Idän alueella. Jotain, joka haastaa koko patriarkaalisen valtio-mallin ja toimii uhkana Erdoganin hallinnon harjoittamalle fasismille. ISISin haastamisesta nyt puhumattakaan.

Sodan myötä, sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, tuhannet haavoittuneet ja sadat kuolleet. Sodassa on käytetty kaikkia mahdollisia likaisia keinoja. Kuulemme ohjelmassa Avestan terveiset Rojavasta. Hän kertoo, miksi mm. aikanaan lähti alueelle ja mitä se hänelle merkitsee. Kuulemme myös Helsingissä asuvan Zilan Denizin kertomana, mikä tilanne Rojavassa on nyt ja miksi Rojavaa kutsutaan juuri naisten vallankumoukseksi. Muutamat ihmiset myös ystävällisesti hieman jakavat tuntojaan siitä, mitä Rojava heille merkitsee ja miksi se inspiroi.

Musiikit:
Suistamon sähkö: Silkkiä vaan
Tuuletar: Valtaaja
Solju: Ođđa Aigodat
Eva & Manu: Manifiesto
Awazên Çiya: Dil Pola
Kendal Maniš: Marși Rojava (Destane Kobane)

 

Epäajanmukaisia totuuksia: Eksistentialismi

Epäajanmukaiset totuudet tulevat jälleen.

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten Suomessa eksistentialismin tyypillisin edustaja oli Jean-Paul Sartre filosofiassa ja Albert Camus kirjallisuudessa. He ovat kuitenkin eksistentialismiksi kutsutun suuntauksen toista tai ehkä kolmatta aaltoa. Epäajanmukaiset totuudet suunnistavat alkulähteille, joista ensimmäiseksi hahmottuu tanskalaisen Sören Kierkegaardin ajattelu. Kysymyksen yksittäisestä yksilöstä ja ihmisen eksistenssistä spekulatiivisen ajattelun vastakohdaksi asettanut Kierkegaard oli filosofian kriitikko ja kristillinen ajattelija. Hän suhtautui kuitenkin ns. tapakristillisyyteen yhtä armottomasti kuin tyhjään käsitepyörittelyyn jäävään spekulaatioonkin. Sen sijaan tuon aikakauden yhteiskunnalliset kumoukset eivät häntä liikuttaneet. Kierkegaardin kanssa lähes samaa aikakautta elänyt Fjodor Dostojevski puolestaan ehti osallistua myös aikansa yhteiskunnallisiin virtauksiin, mutta hänen eksistentialisminsa lähenee Kierkegaardia. Mihail Bahtinin mukaan näiden kahden aiheet ja syvyys ovat lähes samat. Itse asiassa Bahtin saikin idean subjektien pitämisestä erillään juuri Kierkegaardilta ja ”polyfoniana” tunnettu teesi Dostojevskin romaanitaiteen erityislaadusta perustuu ajatukseen subjektien sulautumattomuudesta.

Näiden 1800-luvunajattelijoiden ja taiteilijoiden lisäksi keskustelussa esiintyy Pariisiin emigroitunut ukrainanjuutalainen Jegoda-Leib Schwarzman eli Lev Shestov, joka ankarana filosofian kriitikkona kehitteli ajatusta elämän maailmasta ja sen perustattomuudesta. Tästä kehittyi kauaskantoinen kiista Shestovin ja Husserlin välille, jossa husserlilainen pyrkimys löytää tiedolle ehdottoman varma perusta joutui koetukselle ja ratkaisuiksi esiin nousivat Lebenswelt, elämismaailma, ja järjen heroismi. Husserl puolestaan vaati Shestovia perehtymään Heideggerin sijaan Kierkegaardiin.

Camus tunsi ainakin Shestovin ja ”Minän ulkoisuudesta” filosofiansa aloittanut Sartre Husserlin ajattelua.

Eksistentialismin alkulähteistä keskustelevat Ville Hämäläinen, Mikko Lahtinen ja Tapani Laine.

 

Greetings from Tutkijaliitto Summer School – Decolonisation of Thought

Leonardo Custodio: Decolonial Traditions in Communication Research

Faith Mkwesha: Decolonising representation in humanitarian fund raising

Minna Seikkula: Decolonial critique and academic practice

Aura Sevón: Decolonising Silence in Marguerite Duras’s film Nathalie Granger (1972)

Äärioikealta valtavirtaan: oikeistoajattelun arkipäiväistymisestä.

Syyskauden ensimmäisessä Totuusradiossa tartutaan (poliittista) elämäämme jälleen (tai kenties edelleen) rienaavaan vitsaukseen, äärioikeistoon. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä lieneekin, millä termillä meidän tulisi tätä yhteiskuntiemme rakenteisiin pesiytynyttä ideologisten käytäntöjen arsenaalia kuvata? Milloin tulisi puhua fasismista ja onko äärioikeisto käsitteenä ylipäänsä terävin mahdollinen kyseisen ilmiön tavoittamiseen? Pohdimme tätä käymällä läpi historiallisten fasististen liikkeiden läpimurtoja sekä niihin osallistuneiden yhteiskunnallisten voimasuhteiden muutoksia.

Sen sijaan, että näkisimme fasismin jonain täysin toisena, enemmän tai vähemmän kaukaisena tulevaisuuden uhkana, pyrimme saamaan kosketuspintaa niihin äärioikeistolaisiin tendensseihin, joita yhteiskunnissamme on jo nyt läsnä. Ajattelu ja arkipäiväistä elämää järjestävät käytännöt eivät muutu yhtäkkiä, vaan kuten Antonio Gramsci asian ilmaisee, molekulaarisesti, huomaamattomasti sekä usein selkiemme takana. Miten tunnistaa äärioikeistolaisia poliittisia tendenssejä?

Yhdistämme äärioikeistolaisen ajattelun myös hegemoniseen uusliberalismiin sekä kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitoihin. Uusliberalismia ja äärioikeistoa yhdistää ennen kaikkea vaihtoehdottomuuden ilmapiiri. Äärioikeistolaisuus ei suinkaan asetu kapitalismia vastaan, vaan kuten sekä historia että nykypäivä osoittavat, päinvastoin. Osalle porvaristosta äärioikeisto saattaa hyvinkin olla kriisitilanteissa houkutteleva vaihtoehto tai vähintäänkin pienempi paha.

Problematisoimme myös valtavirtaista tapaa käsittää äärioikeisto osana kulttuurisotaa, jossa vastakkain ovat edistykselliset, usein nuoret ja kaupunkilaiset voimat sekä taantumukselliset, vanhat ja perifeeriset voimat. Pohdimme, kuinka tämä jäsennys piilottaa merkittäviä seikkoja siitä, mitä kulttuurisodan kummatkin puolet, Suomessa esimerkiksi Vihreät ja Perussuomalaiset, jakavat. Yhteistä kummallekin on muun muassa se, ettei kapitalistiselle talousjärjestelmälle nähdä vaihtoehtoja. Onko valintamme siis äärioikeiston ja progressiivisen uusliberalismin välillä?

Äänessä Sauli Havu, Mikko Lahtinen ja Sonja Lampinen.

Keskustelussa mainittuja tekstejä ja teoksia:
Mario Candeias (2019, Rosa-Luxemburg-Stiftung) The Rise of Global Authoritarianism
https://www.rosalux.de/en/publication/id/40834/the-rise-of-global-authoritarianism-1/
Stuart Hall (1992, Vastapaino) Kulttuurin ja politiikan murroksia
Anu Kantola & Hanna Kuusela (2019, Vastapaino) Huipputuloiset
Benedict Anderson (2017, Vastapaino) Kuvitellut yhteisöt 

 

Korpeimme kuiskintaa. Ympäristötekoja nyt.


Totuusradio tarttuu kevään päätteeksi ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt vakavissaan. Tavoitteena on Hiilineutraali Suomi. Koululaiset vaativat ilmastolakossa ilmastotekoja. Mutta kuka niitä tekee? Metsät hiilinieluja ja hiilivarastoja. Puuta on enemmän kuin koskaan; entä metsää? Turveteollisuudesta ollaan luopumassa, vai ollaanko? Onko suon tuhoaminen ilmastoteko. Totuusradio käy katsomassa millaista on turveteollisuuden tarpeisiin uhratulla Urjalan ja Humppilan rajalla sijaitsevalla Kaitasuolla. Hämäläismetsissä tapahtuu muutoinkin. Totuusradio käy Valkeakosken Kaapelinkulmalla kultakaivoshankkeen tienoilla ja sen vieressä olevalla Pitkäkorven Natura-alueella.

Studiossa keskustelevat Emmi Liinalaakso, Saraleena Aarnitaival, Emma Pohja ja Tapani Laine.

Gramsci ja eduskuntavaalit

Maaliskuun Totuusradiossa pohditaan Antonio Gramscin teorioita soveltaen muun muassa seuraavia kysymyksiä: millainen käsitys politiikasta ohjaa eduskuntavaaleja käsitteleviä keskustelua? Mitä on hegemoninen politiikka porvarillisessa yhteiskunnassa? Millaisten reunaehtojen sanelemina yhteiskunnalliset kysymykset jäsentyvät? Entä miten ideologiaa voidaan käyttää leimakirveenä, ja kuka saa päättää mikä on ideologista ja mikä taas ei? Ja mitä sanottavaa Gramscilla olisi ajatukseen siitä, että kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen vasemmalle? (Helsingin Sanomat 7.3.2019.)

Gramscilaista analyysiä veistelemässä Sauli Havu, Mikko Lahtinen ja Sonja Lampinen. Ohjelma on jatkoa 5.11.2018 ilmestyneelle Antonio Gramscia käsittelevälle ohjelmalle, jossa Gramscin ajattelua ja peruskäsitteistöä pohjustetaan seikkaperäisemmin.

 

 

Yrjö Kallinen sateenkaarilipun alla

Helmikuun Totuusradiossa aiheena on Yrjö Kallinen. Nauhoitetussa ohjelmassa keskustelevat Tapani Laine ja Yrjö Kallinen.

Työstäkieltäytyjäliitto: Laiskiaistiistai 2119 + Utopia, Ahdistus & Foodora vastuuseen!

Totuusradion vuoden 2019 ensimmäisessä lähetyksessä kuullaan terveisiä Työstäkieltäytyjäliitolta. Aluksi kuulemme novellin Laiskiaistiistai 2019 pian ilmestyvästä Työstäkieltäytyjän käsikirjasta. Lukijana Anna Kankila. Tämän jälkeen kuulemme Työstäkieltäytyjäliiton TKL-tv:n kolme ensimmäistä lähetystä. Aiheina ahdistus, Foodora ja utopia. Keskustelemassa Mia Haglund, Anna Kankila, Pontus Purokuru ja Tuomas Tammisto. 

Raha ja työvoima + Mökkielämä Schwarzwaldissa

Mitä raha on? Mistä syntyy rahan voima? Voisiko esimerkiksi vastikkeeton perustulo toimia yhtenä keinona kehittää rahaa siten, että se toimisi työvoiman vapauden välineenä?

Tämänkertaisessa Totuusradiossa kuulemme tallenteen Tutkijaliiton järjestämästä tilaisuudesta, jossa Pontus Purokuru haastatteli Eetu Vireniä tämän vastajulkaistun kirjan Raha ja työvoima johdosta.

Lisäksi kuulemme Aleksi Lohtajan Tutkijaliiton kesäkoulussa pitämän puheenvuoron Mökkielämä Schwarzwaldissa ratkaisuna asuntokriisiin. Huomioita Martin Heideggerin ”Rakentaa asua ajatella” -luennosta.