Posts Tagged ‘keskustelu’

>nettiturvallisuus<

IAO-logo

Kuinka turvallinen globaali Internet on? Minkälaisen digitaalisen jalanjäljen jätämme maailmassa joka on muuttunut läpinäkyväksi? Tietoverkkokäyttömme muodostaa meistä kirkkaan profiilin, kuin akvaariossa. Tämänkaltainen ubiikkiyhteiskunta muodostaa tehokkaan lukratiivisen markkinointitiedon keskittymiä nykyisenkaltaisessa informaatiokapitalismissa.

Studiossa piraatti Harri Kivistö, professori Tere Vadén ja toimittaja Santeri Ulkuniemi

Lukemistona Julia Honkasalon niin&näin -kolumni numerosta 3/2013

Normaalista poiketen ja koska käsitellään nettiä, on kommentointimahdollisuus on säilytetty joten liity rohkeasti mukaan keskusteluun (vaikka sitten TOR:n takaa) ja kommentoi tätä blogausta osallistuaksesi ohjelmaan!

  • Ensilähetys: maanantai 28. lokakuuta 2013 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 1. marraskuuta 2013 klo 22:30–00:30

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

28

10 2013

Maailma nyt

http://www.gutenberg.org/files/10965/10965-h/ud-front.png

Totuusradio pyörähtää jälleen kerran käyntiin. Uusi kausi 2013-2014 avataan maailmanselvityksellä maanantaina 9.9.2013 suorassa lähetyksessä.

Maailma nyt -lähetykseen kokoontuu Totuusradion toimittajakollektiivia keskustelemaan maailman tilasta. Mikä on kuuminta hottia juuri nyt, mistä tullaan, minne pitäisi liikkua, minne kytkeytyä, missä kamppailla? Mikä on vallitseva totuus maailmasta?

Ohjelmassa kuullaan ajankohtaisuuksiin liittyviä alustuksia, joihin kuulijoilla on mahdollisuus kytkeytyä.

Totuusradion puolesta paikalla ovat ainakin Renne Pesonen, Santeri Ulkuniemi, Tapani Laine ja Olli Herranen.

  • Ensilähetys: maanantai 9. syyskuuta 2013 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 13. syyskuuta 2013 klo 22:30–00:30

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

08

09 2013

Öljyn jälkeen – eli mustan auringon lasku

totuus_oljy

1940-luvulla alkoi atomiaika.

1950-luvulla alkoi avaruusaika.

1990-luvulla alkoi informaatioaika.

Oikeasti olemme eläneet viimeiset 150 vuotta öljyn aikaa.

Kohta se on ohi.

Ohjelman rakenne

1) Rauli Partanen: Suomi öljyn jälkeen

2) Antti Salminen & Tere Vadén: Energia ja kokemus

3) Alustajien yhteishaastattelu

Musiikki

Napalm Death

http://kaikenhuippu.com/

http://nuvatsia.terevaden.net/

http://www.vihreapuolue.fi/?q=node/129

29

04 2013

Kuolemaradio

”Kuolema on eliön täydellinen ja pysyvä elintoimintojen päättyminen. Toisin sanoen biologinen elämä loppuu kuolemaan. Eläimillä kuolema seuraa usein jonkin tärkeän elimen, kuten sydämen, toiminnan lakattua. Kasvit puolestaan voivat sopivissa olosuhteissa jatkaa elinkaartaan juurissaan ja versoissaan. Yksisoluiset, jakautumalla lisääntyvät organismit ovat eräällä tavalla kuolemattomia.”

Kuolema”, Wikipedia.

Me kaikki kuolemme pian. Niin on ollut ja niin on oleva. Onhan kuolo vanha kuin ihminen (tai kenties vähän nuorempi: tulimme kuolevaisiksi vasta, kun Aatami ja Eeva herkuttelivat sopimattomasti), ja näillä näkymin se kohtaa elävän aina. Siitä ei pääse mihinkään.

Ikiaikaisen harmin odottajat ovat keksineet monen moisia lohdutuksia oman ja toisten poismenon kestämiseksi. Aikain saatossa erilaiset uskonnot ja filosofiat ovat luvanneet taivaspaikkoja ja pedanneet ikuista maanpäällisempääkin elämää, tai sitten ikiunesta on pelko selitetty kerrassaan pois. Esimerkiksi epikurolaisille kalma ei ollut lainkaan paha juttu. Elävinä emme ole kuolleita ja kuolleena emme ylipäätään ole, joten heidän mielestään aiheet murheeseen ovat melko vähäiset.

Sen sijaan muun muassa muinaiset egyptiläiset hamusivat ikuisuutta tämänpäällisen jälkeen. Ennen tuonpuoleista eloa joutuu heidän mukaansa kuitenkin kohtaamaan monenlaiset koettelemukset, jotka huipentuvat synnittömyyden vakuutteluun ja sydämen punnintaan. Ja vaikka tästäkin selviää, kuoleman jälkeinen elämä ei sittenkään ole täysin huoletonta. Kaikkea tarpeellista ja mukavaa kyllä on tarjolla yllin kyllin, mutta kuolleiden jumala Osiris vaatii laaksonsa asukkaita viljelemään maata, mikä kertoman mukaan kauhistutti ainakin ruumiilliseen työhön tottumattomia.

Tätä helpommalla pääsevät tiettävästi kristityt ja vaikkapa muslimit, joista jumaliensa silmissä ihmisiksi olleet palkitaan loppumattomilla ihanuuksilla. Ja onhan niitäkin, jotka eivät tosin usko tällaiseenkaan: ehkä epikurolaiset ovat oikeassa ja tuolla transkendentissa ei lopulta ole kerrassaan mitään.

Niin tai näin, varmaa on ainakin se, että kuoleman kanssa joudumme elämään – jos emme omamme, niin ainakin muiden. Mitä siitä pitäisi siis ajatella, tai pitäisikö mitään? Mitä siitä on ajateltu ja miten sitä tutkitaan? Onko vanheneminen ihmiskunnan pahin sairaus ja olisiko ikuinen elämä siunaus?

 

Maanantaina 24. maaliskuuta klo 22–24 kuolemasta, sen kulttuurista, filosofiasta ja tutkimuksesta Totuusradiossa keskustelevat ainakin Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran varapuheenjohtaja Jussi Jalonen sekä Totuusradion toimittajat Risto Koskensilta ja Tuukka Tomperi. Lähetys on suora, ja siihen voi osallistu kommentoimalla tähän merkintään tai Totuusradion Facebook-sivulla.

 

  • Ensilähetys: maanantai 24. maaliskuuta 2013 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 29. maaliskuuta 2013 klo 22–24

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

 

”Filosofisessa thanatologiassa tuon tuosta toistuva teema on kuoleman omakohtaisuus. Kuolema on tapana ymmärtää ensisijaisesti minun ongelmakseni. Toisten kuolemat ovat vain biologisia, psykologisia, sosiaalisia ja historiallisia tapahtumia maailmassa, mutta minun kuolemani ei (minulle) ole tällainen tavanomainen tapahtuma – enkä tietenkään voi sitä havaita tai kokea, koska maailmasta kadotessani en enää ole maailmassa sitä kokemassa. Tämäntapaisen perustavan eron oman ja toisten kuolemien välillä ovat tehneet muiden muassa Wittgenstein ja Heidegger. Edellinen muistutti, ettei kuolema ole kokemus eikä siten kuulu maailmaan (tai elämään), vaan on subjektin näkökulmasta pikemminkin maailman katoaminen, maailmanloppu, raja, jonka tuolla puolen ei enää ole maailmaa (tai elämää). Jälkimmäinen taas on tunnettu ajatuksestaan, jonka mukaan vain kuolevaisuutensa oivaltava ja kuolemaa kohti elävä Dasein voi yltää autenttiseen eli varsinaiseen olemiseen ja vapautua das Manin arkipäiväisyydestä, ajattelemattomasta kuoleman kieltämisestä tai kuolevaisuuden työntämisestä pois mielestä, näkymättömiin.”

”Meidän ei tietenkään pidä kieltää kuoleman yhteisöllistä luonnetta. Kuolema on omakohtaisuutensa ohella monimuotoinen symbolinen ja kulttuurinen rakennelma, johon liittyy muun muassa lääketieteellisiä, psykologisia, filosofisia, sosiologisia, teologisia ja uskonnollisia merkityksiä. Ammoisista ajoista lähtien kuolevaisuuttamme – sitä, miksi kuolemme emmekä elä ikuisesti – on eri kulttuureissa koetettu selittää myytein, joista yksi on meille tutuimman juutalais-kristillisen tradition syntiinlankeemusmyytti. Kuolevaisuuden problematiikan kulttuurista merkitystä kuvaa se, että kulttuurimme on joskus sanottu olevan ”kuolemaperäinen”; vasta kohtaamalla kuolevaisuuden ihminen tulee ”kulttuurin ihmiseksi”. Tässä mielessä kuolemaa-kohti-olemisemme tapahtuu toisten ihmisten, yhteisen historiamme, myyttiemme, kulttuurimme ja sosiaalisen vuorovaikutuksemme (kuten myös ei-inhimillisen luonnon) ympäröimänä. Toisten ihmisten läsnäololla ja heidän (mahdollisesti uskonnollisilla mutta yhtä lailla uskonnottomilla) käsityksillään kuolemasta ja kuolemattomuudesta on luonnollisesti syvällinen merkitys kuolevan ihmisen elämän viime hetkinä – tässä mielessä kuoleman ei tarvitse olla yksinäinen. Kuolemaa kohti eläessämme voimme löytää lohtua ja arvoa elämäämme myös esimerkiksi siitä ”elämän kiertokulusta”, jonka ympäröivässä maailmassa havaitsemme.”

”Kuolemakäsitysten, -myyttien ja -kokemusten sosiaalisesta ja kulttuurisesta sidonnaisuudesta huolimatta kuolema on lopulta myös hyvin persoonallinen (”solipsistinen”) asia. Kun tarkastelemme kuolemaa ”toimijan perspektiivistä”, pragmatistiseen tapaan, näemme, että minun on viime kädessä kohdattava kuolemaani liittyvä kulttuurinen ja myyttinen kerrostuneisuus itse, ratkaistava kuolemakäsitysten merkitys oman, ainutkertaisen kuolemani kannalta. Vain tämän omakohtaisen kuolevaisuuden taustaa vasten kuoleman kulttuurisilla merkityksillä – tai esimerkiksi sillä, että kuolemani on osa luonnossa tapahtuvaa suurta elämän ja kuoleman kiertoa – voi olla jokin toiminnallisesti relevantti sisältö. Mutta jos kuolema on näin perinpohjaisesti minun ja vain minun asiani, mitä ja millä perusteella voin sanoa toisten (ihmisten tai muiden eliöiden) kuolemasta ja kuolevaisuudesta? Ovatko kaikki lääketieteelliset, ekologiset, kulttuurihistorialliset tai sosiologiset näkökulmamme kuoleman ongelmaan pelkkää teeskentelyä, sanahelinää tai lörpöttelyä jonkin sellaisen edessä, mistä ei voida puhua ja mistä siksi pitäisi vaieta?”

”Vain ihmiselle (keitä me ihmiset sitten lopulta olemmekin) avautuvan peruuttamattoman ongelmallisuutensa vuoksi kuolema ja kuolevaisuus voivat kuitenkin tuoda elämään – niin ihmiselämään kuin ei-inhimillisen luonnonkin elämään, joskin myös jälkimmäiseen vain ihmisen käsitettävissä olevalla tavalla – sellaisen merkitysulottuvuuden, jota elämällä ilman kuolematietoisuutta ei olisi. Usein sanotaan, että ilman kuolemaa elämä olisi merkityksetöntä: ei olisi ”kertomuksen päätepistettä”, joka mahdollistaa elämän hahmottamisen kokonaisuutena; siten ei olisi mitään sellaista kokonaisuutta, joka voisi olla arvokas tai arvoton, merkityksellinen tai merkityksetön. Lisäksi ikuisessa elämässä kaiketi toteutuisivat kaikki ajateltavissa olevat mahdollisuudet, joten mitkään erityiset olemisen tavat ja vaihtoehdot eivät voisi motivoida kuolematonta olentoa tekemään tai olemaan (tai jättämään tekemättä) mitään erityistä.”

Sami Pihlstrom, Elämän ongelma. Filosofian eettinen ydin, 119, 120, 121 & 124.

 

Lisälukemista ja -muuta

 

***

 

***

Ylen Elävän arkiston kuolema-aiheiset tallenteet, mm.

 

 

***

  • Muumiot-näyttely Vapriikissa
  • Kuolemia klassikkopeleissä:
YouTube Preview Image

 

24

03 2013

Kosminen paranormaalius

I_want_to_believe

Totuusradion erityistoimittajapartio Herranen & Nieminen piipahti lokakuussa 2012 Jyväskylässä järjestetyillä Kosmisilla parapäivillä. Parapäiviltä tarttui haaviin aimo annos haastatteluja ja kokemuksia, joiden erittelyyn illan Totuusradio keskittyy. Lähetyksessä keskustellaan päivillä nauhoitettujen haastattelujen ja saatujen kokemusten pohjalta ja pohditaan muun muassa sitä, miksi ihmiset harrastavat paranormaaleja ilmiöitä, haluavat uskoa niihin ja mikä niiden suhde on vakiintuneisiin tiedekäsityksiin.

Olli Herrasen ja Jiri Niemisen lisäksi studiossa on keskustelussa mukana Kimmo Hokkanen ja Jarmo Puskala. Myös kuuntelijayleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun tähän artikkeliin kommentoimalla.

  • Ensilähetys: maanantai 25. helmikuuta 2013 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 1. maaliskuuta 2013 klo 22–24

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa.

Tags:

25

02 2013

SUOMI 2013 MITÄ H1&%#@!?

suomimita

 

 

Vuosi 2011 jätti japanilaisille Fukushiman. Viime vuosi 2012 jätti Suomelle Talvivaaran kaivosonnettomuuden, joka tulee jäämään historiaan yhtenä maailman pahimmista kaivosonnettomuuksista. Uraaninlouhinnan kauheuksista on antanut esimakua vasta aboriginaalien kohtalo Australiassa. Vuosi on vaihtunut, ja maassamme presidentöi šakkia pelaava kansallisen kokoomuksen oikeistolainen. Olemme taloudellisen kurimuksen keskellä ja kuten lisensiaatit tietävät κρισις oχι ἀγαθoς πρoγνωσις. Voiko kriisissä prognostisoida? Euroopan rahajärjestelmä on pahasti rikki. Presidenttimme on aloittanut oman palkkansa supistuksella. Taitavasti pelattuna se johtaa kaikkien palkkojen pienentämiseen. Palkanalennus lieneekin ainoa politiikka, joka on järkevää nollakasvussa. Talouden tämän vuoden bruttokansantuotteeksi on ennustettu 0,0%. Analyysi on käynnistettävä nykyhetkestä. Sitä miten maamme makaa ja momentumin hetkellistä syvyyttä studiossa ihmettelemässä toverit Santeri, Kimmo, Ako, Antti ja Jaakko.

  • Ensilähetys: maanantai 7. tammikuuta 2013 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 11. tammikuuta 2013 klo 22–24

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa.

 

07

01 2013

Äärioikeisto Suomessa

 

”Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogian kolmannessa osassa lukijalle esitellään kansankoulunopettaja Pentti Rautajärven hahmo. Suojeluskuntaan kuuluva Rautajärvi on todellinen fasisti, Suur-Suomesta haaveileva Akateemisen Karjala-seuran jäsen sekä Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen kannattaja. Rautajärven suursuomalaisten unelmien kariuduttua jatkosodan tappioon vaihtuu hänellä yhtäkkiä ääni kellossa. Rautajärvi muuttaa suojeluskuntatalon nuorisoseurantaloksi ja alkaa luennoida ’kansanvallasta’ erityisenä länsimaalaisena kulttuurimuotona ja ’pohjoismaalaisesta oikeusjärjestelmästä’ sivilisaation viimeisenä asemana barbaareja vastaan. Ensi lukemalla Rautajärven äkillisen mielenmuutoksen voisi tulkita nöyryytetyn radikaalin myöntymisenä uuden yhteiskuntajärjestyksen asettamille ehdoille. Rautajärven saarna on kuitenkin vain uuteen aikaan sopeutettu tapa sanoa, että joillekin on Luojan armosta suotu oikeus valtaan ja kulttuuriin ja että maailmassa on oltava hallitsijoita ja hallittuja.”

”Näin huolellisesti tehtyä, raportoitua ja lähteistettyä empiiristä tutkimusta näkee harvoin. Kirja oli rakennettu johdonmukaisesti. Punainen lanka oli koko ajan selkeä. Kieli oli juoksevaa. Keskustelu oikeistoradikalismin määritelmästä kirjan alussa oli analyyttinen ja nojasi uusimpaan teoreettiseen keskusteluun. Perehtyneisyys asiaan ja ilmiöön ei jää epäselväksi.” 

Totuusradiossa ensi maanantaina keskustelussa Into-kustantamon lähes painotuoreen kirjan Äärioikeisto Suomessa – vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa teemat: äärioikeisto, radikaalioikeisto, oikeistopopulistit, fasistit, uusnatsit, skinit, kansallissosialistit, nationalistit, nativistit, etnopluralistit, kodinturvajoukot, kulttuurirasistit, Defence Leaguet, Eurabia-teoreetikot, vastajihadistit, perussuomalaiset, huligaanit ja ”ääriaines”. Studiossa keskustelemassa kirjan kirjoittajat Li Andersson ja Mikael Brunila sekä Totuusradion Lotta Tenhunen.

Ohjelma on suora lähetys, johon otetaan mahdollisuuksien mukaan kuulijoiden kommentit, kysymykset ja muut terveiset. Jätä viesti tämän artikkelin kommenttiosioon.

 

  • Ensilähetys: maanantai 26. marraskuuta 2012 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 30. marraskuuta 2012 klo 22–24

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa.

 

 

25

11 2012

Itsemurha

Itsemurhakuolleisuus Suomessa 1921–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Itsemurha on Suomessa nejänneksi yleisin kuolinsyy. Itsemurhia tehdään paljon.

Mistä itsemurhat johtuvat? Aiheuttaako ne yhteiskunta vai riistääkö vain mielenvikainen itseltään hengen? Tai voiko itsemurha olla myös rationaalinen teko? ”Jos elämä käy sietämättömäksi, viisas jättää elämän”, tuumasivat monet antiikin filosofit – olivatko he aivan sekaisin? Onko ihmisellä ylipäätään oikeus lopettaa elämänsä?

”… yhtäältä ihmiselämän pidentämiseksi ja pelastamiseksi ollaan valmiita tekemään lähes mitä tahansa, mutta toisaalta sen sisällölle ei välttämättä anneta arvoa. Itsetuhoinen ihminen, joka haluaisi apua, ei ehkä saa sitä. Laajan itsemurhaa puolustaneen esseen kirjoittanut itävaltalainen Jean Améry ajatteli, ettei yksilöllä ole mitään velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska yhteiskunta ei piittaa yksilöstä niin kauan kuin tämä haluaa elää vaan kiinnostuu tämän ”parantamisesta” vasta kun tämä on valmis kuolemaan. Itsemurha on yhteiskunnallinen ongelma, mutta samalla se on filosonen ongelma. Se on myös poliittinen ongelma. Ihmiselämän ylläpitoon käytetään tarmoa, mutta samalla ylläpito vie elämän pois ihmiseltä itseltään. Niinpä itsemurha on tulkittu myös epätoivoiseksi yritykseksi saada määräysvalta omaan elämään: jos ihminen kokee, ettei hän enää pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä, hän yrittää edes kuolla oman tahtonsa mukaan.”
– Kilpeläinen, Itsemurhan filosofia, s. 30.

Itsemurhaa on tutkittu ja siitä on kirjoitettu, mutta se ei ole esillä. Itsemurha on vaikea ja kipeä aihe itseltään hengenriistämistä suunnitteleville, heidän läheisilleen ja laajemmin yhteiskunnalle, mutta se on myös niin tärkeä asia, että siitä olisi puhuttava. Tänään Totuusradiossa puhutaan itsemurhasta.

 

Ohjelman pohjalle voi tutustua Tapani Kilpeläisen teokseen Itsemurhan filosofia ja siitä irrotettuihin näytesivuihin. Kiinnostavaa luettavaa ovat myös Rosa Rantasen ja Juha Räikän Logos-ensyklopedian artikkeli ”Kuoleman filosofia” sekä Tuija Saresman teksti ”Kuoleman kutsusta, lähtemisestä ja jäämisestä – Voiko itsemurhaa ymmärtää?” (niin & näin 1/00). Vilkuilla kannattaa myös Tilastokeskuksen ”Kuolemansyyt 2010”-sivua.

 

  • Ensilähetys: maanantai 5. marraskuuta 2012 klo 22–24

  • Uusinta: perjantai 10. marraskuuta 2012 klo 22–24

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa.

 

Itsemurha-aikeisen ja -ajatuksellisen kannattaa keskustella muiden kanssa. Esimerkiksi SOS-kriisikeskuksen auttava puhelin vastaa numerossa 01019 5202. Befrienders Worldwide -sivuston suomalaisella itsemurhasivulta saattaa löytyä apua depressioon ja itsemurha-ajatuksiin. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen löytyy tykea Nyytti ry:n kautta.

05

11 2012

Äärikansallismielisyys – Kotimaiset opit, kansainväliset toimintatavat


Nationalismi, rasismi ja patriotismi inspiroivat ihmisiä ja liikkeitä edelleen. Mikä näissä aatteissa vetoaa ja kuinka niitä vastaan kamppaillaan? Onko uusfasismin uhka syytä ottaa vakavasti? Näistä ja monista muista kysymyksistä studiossa keskustelemassa Totuusradion toimittaja Santeri Ulkuniemi ja  vapaa toimittaja Tobias Virtanen.

  • Ensilähetys: 8. lokakuuta 2012 klo 22–24

  • Uusinta: 12. lokakuuta 2012 klo 22–24

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

08

10 2012

Psykoanalyysiradio 4: Lacanin diskurssiteoria

 

Toistaiseksi viimeisessä Psykoanalyysiradiossa Totuusradio soittaa nauhoitteen Kirjakauppa Kirjan Platon-klubilta.

Janne Kurki alusti 13.12.2011 ranskalaisen psykoanalyytikko Jacques Lacanin diskurssiteoriasta uusimman kirjansa, Lacanin diskurssiteoria pohjalta, jonka jälkeen tapahtuman yleisö osallistui keskusteluun. Totuusradio oli paikalla nauhoittamassa tilaisuuden ja illan lähetyksessä kuullaan tapahtuman satoa.

Lacanin diskurssiteoria: Lähiluenta Lacanin Seminaarista XVII ja Heideggerin luennosta Was ist das – die Philosophie? esittelee ranskalaisen psykoanalyytikon Jacques Lacanin vuosina 19691970 pitämässään seminaarissa L’envers de la psychanalysePsykoanalyysin kääntöpuoli, artikuloimaa diskurssiteoriaa.

Kirja rakentuu käytännössä neljästä osasta: 1) Lacanin seminaarista otettujen keskeisten lainausten muodostamasta pitkästä epigrammista, 2) johdannosta ja siihen liittyvästä Lacanin diskurssiteorian viittä peruskäsitettä avaavasta lyhyestä aapisesta, 3) Lacanin seminaarin L’envers de la psychanalyse lähiluennasta sekä näihin liittyvästä 4) Martin Heideggerin vuonna 1955 pitämän luennon Was ist das – die Philosophie? lähiluennasta.

Näiden osien kautta lähestytään useita keskeisiä, yhä tänään polttavia kysymyksiä: Mitä on psykoanalyysi? Mitä on filosofia? Entä yliopisto? Minkälaisia diskurssimuotoja on olemassa, ja miten ne eroavat tosistaan? Mikä on psykoanalyysin ja yliopiston suhde? Entä filosofian ja yliopiston, tai filosofian ja psykoanalyysin? Kenellä on valtaa ja miten? Kenen pussiin pelaamme, kun osallistumme arkeamme strukturoiviin diskursseihin? Mitä on totuus ja missä ja miten se tapahtuu? Mitä tekemistä totuudella on psykoanalyysin, filosofian tai yliopistojen kanssa? Entä kuka on herra, ja missä ja miten hän lymyää? Kenen käskyjä seuraamme, kenen joukoissa seisomme?

Kysymyksiä on siis paljon, vastauksia paljon vähemmän, mutta joka tapauksessa Lacanin antamat vähätkin vastaukset hätkähdyttävät, provosoivat ja haastavat ajattelemaan. Mistään kevyesti purtavasta kakunpalasta tässä ei ole kyse.

Viimeisessä Psykoanalyysiradiossa kommentoidaan myös suorana 13.-14.4.2012 järjestetyn Lacan-seminaari Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka antia.

Lähetyksen toimittaa Olli Herranen ja jos hyvin käy, mukana on yllätysvieras.

Lähetys kuullaan maanantaina 23.4.2012 klo 22–24. Ohjelma uusitaan perjantaina 27. päivä. Taajuuden 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta) lisäksi lähetykset ovat kuultavissa internetissä:

KUUNTELUOHJEET LÖYTYVÄT TÄÄLTÄ: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

22

04 2012