Elämämme perusteista

ep

Lasse Nordlund on valtimolainen pienviljelijä. Hän on elänyt poikkeuksellisen riippumattomana ympäröivästä yhteiskunnasta käytännöllisesti katsoen koko aikuisikänsä – tai kuten Suomen Kuvalehti asian ilmaisi, lantun varassa. Autonomisuutensa ensimmäiset 15 vuotta Lasse eli kuluttaen ainoastaan noin 35 euroa vuodessa, täysin yksin valtimolaisella, ylläpitämällään pientilalla.

Lassen ja Maria Dorffin kirjassa Elämämme perusteista kerrataan näitä kokemuksia ja perustellaan ne tarkkanäköisellä yhteiskuntafilosofialla. Tämän lisäksi Lasse antaa hyvin täsmällisiä, kokemukseen perustuvia esimerkkejä siitä kuinka elämä käytännössä luonnon kanssa vuoropuhellen toimii. Kuinka paljon yksi ihminen tarvitsee viljelypinta-alaa elääkseen? Kannattaako kotieläimiä pitää? Kuinka marjat saa säilymään vuodesta toiseen ilman sokeria tai pakastinta? Miltä tuntuu olla jatkuvasti yksin? Miksi ihminen tekee päätöksen muuttaa yksin metsään?

Illan lähetyksessä aiheesta on keskustelemassa Tiina Heikkilä, Olli Herranen, Antti Salminen ja Tere Vadén. He olivat mukana järjestämässä syksyllä 2013 Tampereen yliopistossa pidettyä samannimistä kurssia. Kurssin anti koostui Lassen kirjan ja oheislukemiston lukemisesta sekä luennoista. Näiden pohjalta yritettiin monipolvisesti ymmärtää sekä Lassen ainutlaatuista elämäntapaa ja filosofiaa, että peilata sitä osaksi muita filosofisia kantoja ja käytännön elämän ja modernin ihmisen mahdollisuuksia tehdä aidosti vallitsevaa yhteiskunnallista olemisen tapaa kyseenalaistavia valintoja.

Suoraan lähetykseen voi osallistua kirjoittamalla viestejä tähän artikkeliin.

Kurssilla tutustuttiin lisäksi seuraavaan lisälukemistoon:

Muita Lassen & Marian kirjoituksia:
niin & näin -haastattelu:
Muuta samaan aiheeseen liittyvää luettavaa:
Ville Lähde: Menneisyyden varjo. Radikaalin ekologisen filosofian kiistoista:
George Bradford: How deep is deep ecology?
Olli Tammilehto: Miksi Arne Næss ei ole Norjan Pentti Linkola?
The Trumpeter, Special Issue on Arne Naess
Arne Naess: The Basics of Deep Ecology
  • Suora ensilähetys: maanantai 10. helmikuuta 2014 klo 22–00

  • Uusinta: perjantai 14. helmikuuta 2014 klo 22:30–00:30

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

About The Author

totuusradio

Other posts by

Author his web site

10

02 2014

10 Comments Add Yours ↓

The upper is the most recent comment

  1. Nimetön #
    1

    hyvä shou!

  2. Jappe #
    2

    Kuinka paljon Lassella on maata?

  3. Teemu #
    3

    Valitettavasti pääsin juuri vasta kuulolle. Uskallan silti heittää kysymksen Vadenille (ja muillekin) oikeastaan tietämättä tarkemmin mitä olette tähän mennessä puhuneet. Öljystä sokeutena tai ”kirottuna osana”. Onko mielestäsi mahdollista että Öljyn jälkeen sokea piste vain vaihtuu toiseksi?Miten Öljy eroaa yleisesti tekniikan luonteesta? historiallisena esimerkkinä sanalla vapaus on ollut aika makaabereja varjopuolia -ajatellaan nyt vaikka valistusajattelijoiden orjuus käsityksiä (esim Locke). Orjuus ja Öljy ovat saman työn puolia? Jakojäännöksestä ei voi vapautua se liittyy ihmisenä olemiseen?Tarvitaan siis traagisuuden tajua ja kesto kykyä ;);););)

    Soro että tää menee hiukan ohi aiheen….

  4. urbaani #
    4

    Kuinka niukkuuden filosofiaa voi käyttää joukkoliikkeen rakentamisen välineenä?
    Kun
    – joukkoja syyllistetään päivittäin liiasta kulutuksesta
    – joukoilla on vahva niukkuuden kokemus, kun pääomat kasautuvat aina pienemmän eliitin käsiin
    + kuinka Nordlundin tarina voi toimia urbaanissa emansipatorisessa liikkeessä

  5. Jappe #
    5

    Tarkoitin kysymykselläni, että kuinka paljon Lassella on metsää yms. maata kaikkiaan elämäänsä? Kun oletan, että hän tekee polttopuunsa omista puistaan metsästä jne.

  6. Peltsi #
    6

    Moro.tuli tosta perustutkimuksesta mieleen, että yliopistoissa voitaisiin perustaa bioregionalistisia instituutteja. Niiden etu olis myös siinä, että ne ei vois koskaan kilpailla kenenkään kanssa.

  7. Peltsi #
    7

    Moro.tuli tosta perustutkimuksesta mieleen, että yliopistoissa voitaisiin perustaa bioregionalistisia instituutteja. Niiden etu olis myös siinä, että ne ei vois koskaan kilpailla kenenkään kanssa. Siis yhteisöjä tekemässä tutkimusta itsellään. Ilman ulkopuolisia auditointeja.

  8. kala #
    8

    Hyvä kysymys Tiinalta että kenelle mikäkin on mahdollista. Siihen liittyen: miten kollektiivinen elintason lasku voitaisiin saada tapahtumaan muuten kuin heikoimpien kustannuksella?

  9. Peltsi #
    9

    Niin tuli mieleen, että mun mielestä jos voi hyväksyä Lassen esimerkin, niin voi nimen omaan oppia Lassen arkisista hyveistä ennemmin kuin jostain ensin näyttäytyvästä sankariudesta ti sankarihyveistä. Vai?

  10. Teemu #
    10

    Meidän kulutus yhteiskunnassa työhön ei kuulu sosiaalisuus samassa merkityksessä kuin arkaaisessa tai edes 50 luvun Suomessa. Kulutus ja vapaa-aika yhdistää ihmisiä-ei nuotanveto. Toisaalta aika moni suomalainen halusi eroon pienviljely kituutuksesta kaupunkiin.Tulkitsen asian niin että moderni subjekti kaipaa etäisyyttä ts. eroon siitä raadollisesta puutteen (ja työn) maailmasta kohti öljykattilan lämpöä ;););)



Your Comment