Kolonisaation jäljet 3: Maat ja vedet Saamenmaalla

Kesällä 2017 astui voimaan Suomen ja Norjan valtioiden keskinäinen sopimus Tenojoen uusista kalastuskiintiöistä. Neuvottelut alueen alkuperäiskansan saamelaisten kanssa aloitettiin vasta sopimuksen astuttua voimaan.

Saamelaiset kokivat, että heidän oikeuksiaan poljettiin, eikä heidän ääntään kuultu. Joukko saamelaisia perusti moratorion Tenolle Tiirasaaren alueelle ja ilmoitti, ettei valtioiden välinen laiton sopimus päde alueella. He halusivat palauttaa päätäntäoikeuden alueen vanhoille suvuille ja ottaa saamelaisten oman tapaoikeuden käyttöön.

Samoihin aikoihin pitkään jatkunut keskustelu poromäärien vähentämisestä jäkälikköjen palauttamiseksi on tullut jälleen ajankohtaiseksi. Saamelaisten kotiseutualueella pohjoisessa Suomessa käydään jatkuvaa kamppailua tilasta ja maankäytöstä. Saamelaiskäräjien jäsenen Jan Saijetsin sanoin, Lapissa kuulee usein sanottavan, että kairaan mahtuu kaikki. Vastoin yleistä luuloa, Lappi ei kuitenkaan ole ääretön tyhjä metsien ja jänkien peittämä erämaa.

Pohjoisen metsiä on hakattu rankasti viime vuosikymmeninä, kaivokset valtaavat alaa, matkailukeskukset ja turistit ottavat tilansa ja tiet halkovat jäljelle jääviä luonnontilaisia alueita yhä pienempiin osiin. Arktinen luonto on haavoittuvainen ja herkkä. Samalla se on kuitenkin myös rikas. Perinteiset luontaiselinkeinot uhkaavat jäädä tulostavoitteiden jalkoihin ja saman kohtalon jakavat niihin sidoksissa olevat saamen kielet ja kulttuuri.

Ohjelmassa haastatellaan Tenojoen moratoriosta vastanneen Ellos deatnu –liikkeen jäsentä, Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laitia sekä saamelaiskäräjien jäsentä Jan Saijetsia. Lisäksi kuullaan Áslak Holmbergin videoviesti ajalta ennen Tenojoen sopimuksen hyväksymistä. Ohjelman ovat toimittaneet Aura Kalli ja Mari Tuominen.

Synnyttikö ohjelma uusia kysymyksiä, ajatuksia tai toiveita seuraavasta aiheesta.
Kirjoita kommenttisi tämän ohjelmasivun kommenttikenttään tai lähetä ideasi osoitteeseen totuusradio.kollektiivi at gmail . com