On kaikki oikeus puolustaa elinympäristöään

Tämän kertainen lähetys on jatkumoa Kolonisaation jäljet -sarjalle, jonka kolme osaa löytyvät ohjelma-arkistosta. Aiemmasta poiketen, tällä kertaa lähetyksessä aiheita on useita ja vain osassa käsitellään alkuperäiskansoja.

Ohjelman aluksi käväistään Valkeakoskella sijaitsevalla Dragon Miningin kultakaivoksella. Mitä tuolle Suomen pienimmälle kaivokselle kuuluu nyt, kun sen avaamisesta on kulunut vajaa vuosi? Onko kaikki onnellisesti ja hyvin, ei ongelmia? No, Dragon Mining on ennenkin loistanut kaivokselta valuvien vesien kanssa… Biokemisti Jari Natunen kertoo tästä lisää.

Valkeakoskelta katse kääntyy pohjoiseen, kohti jäämeren ratahanketta. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti viime talvena, ettei se aio tällä erää edistää hankkeen etenemistä. Mutta eihän rata siihen jäänyt: Peter Vesterbacka ilmoitti rakennuttavansa radan yksityisen rahoituksen turvin ja väittipä vielä pokkana, että hän on jo aloittanut neuvottelut saamelaisten kanssa. Jälkimmäinen oli puhdasta puppua. Ratahankkeen uhista kertoo saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets.

Lähetyksessä pengotaan myös vähän rahamies Peter Vesterbackan Kiinan yhteyksiä: miksi vihaisista linnuista tunnettu tyyppi nyt pyrkiikin rakentamaan kiinalaisrahoin sekä rautatietunnelia Helsingistä Tallinnaan että junarataa Rovaniemeltä Jäämeren rannalle Norjan puolelle Kirkkoniemeen? Entä miksi Kiina on kiinnostunut jäämeren radasta?

Lähetyksen loppuosa pyhitetään aivan toisentyyppiselle aiheelle, jossa sielläkin geopolitiikka jyllää isolla kädellä – paikallisten ihmisten henkeä uhaten. Eli: pohjoisen jälkeen luvassa on etelää – no ainakin täältä katsoen. Tarkalleen ottaen kyseessä on kuitenkin länsi: Rojava. Rojava nimittäin tarkoittaa kurdikielellä länttä, se on Kurdistanin läntinen osa, joka sijaitsee Koillis-Syyrian alueella.

Lokakuun yhdeksäntenä, Turkki hyökkäsi Rojavaan, Koillis-Syyrian autonomiselle alueelle, jälleen kerran, miehittääkseen tällä kertaa koko rajavyöhykkeen. Turkki haluaa työntää kurdit asuttamiltaan alueiltaan pois, ja estää onnistunut järjestäytyminen ja yhteiskuntamalli, joka rakentaa rauhaa. Turkille ei sovi, että kurdeilla olisi jotain omaa – ja jotain toimivampaa kuin mikään muu Lähi-Idän alueella. Jotain, joka haastaa koko patriarkaalisen valtio-mallin ja toimii uhkana Erdoganin hallinnon harjoittamalle fasismille. ISISin haastamisesta nyt puhumattakaan.

Sodan myötä, sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, tuhannet haavoittuneet ja sadat kuolleet. Sodassa on käytetty kaikkia mahdollisia likaisia keinoja. Kuulemme ohjelmassa Avestan terveiset Rojavasta. Hän kertoo, miksi mm. aikanaan lähti alueelle ja mitä se hänelle merkitsee. Kuulemme myös Helsingissä asuvan Zilan Denizin kertomana, mikä tilanne Rojavassa on nyt ja miksi Rojavaa kutsutaan juuri naisten vallankumoukseksi. Muutamat ihmiset myös ystävällisesti hieman jakavat tuntojaan siitä, mitä Rojava heille merkitsee ja miksi se inspiroi.

Musiikit:
Suistamon sähkö: Silkkiä vaan
Tuuletar: Valtaaja
Solju: Ođđa Aigodat
Eva & Manu: Manifiesto
Awazên Çiya: Dil Pola
Kendal Maniš: Marși Rojava (Destane Kobane)

 

Kolonisaation jäljet 3: Maat ja vedet Saamenmaalla

Kesällä 2017 astui voimaan Suomen ja Norjan valtioiden keskinäinen sopimus Tenojoen uusista kalastuskiintiöistä. Neuvottelut alueen alkuperäiskansan saamelaisten kanssa aloitettiin vasta sopimuksen astuttua voimaan.

Saamelaiset kokivat, että heidän oikeuksiaan poljettiin, eikä heidän ääntään kuultu. Joukko saamelaisia perusti moratorion Tenolle Tiirasaaren alueelle ja ilmoitti, ettei valtioiden välinen laiton sopimus päde alueella. He halusivat palauttaa päätäntäoikeuden alueen vanhoille suvuille ja ottaa saamelaisten oman tapaoikeuden käyttöön.

Samoihin aikoihin pitkään jatkunut keskustelu poromäärien vähentämisestä jäkälikköjen palauttamiseksi on tullut jälleen ajankohtaiseksi. Saamelaisten kotiseutualueella pohjoisessa Suomessa käydään jatkuvaa kamppailua tilasta ja maankäytöstä. Saamelaiskäräjien jäsenen Jan Saijetsin sanoin, Lapissa kuulee usein sanottavan, että kairaan mahtuu kaikki. Vastoin yleistä luuloa, Lappi ei kuitenkaan ole ääretön tyhjä metsien ja jänkien peittämä erämaa.

Pohjoisen metsiä on hakattu rankasti viime vuosikymmeninä, kaivokset valtaavat alaa, matkailukeskukset ja turistit ottavat tilansa ja tiet halkovat jäljelle jääviä luonnontilaisia alueita yhä pienempiin osiin. Arktinen luonto on haavoittuvainen ja herkkä. Samalla se on kuitenkin myös rikas. Perinteiset luontaiselinkeinot uhkaavat jäädä tulostavoitteiden jalkoihin ja saman kohtalon jakavat niihin sidoksissa olevat saamen kielet ja kulttuuri.

Ohjelmassa haastatellaan Tenojoen moratoriosta vastanneen Ellos deatnu –liikkeen jäsentä, Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laitia sekä saamelaiskäräjien jäsentä Jan Saijetsia. Lisäksi kuullaan Áslak Holmbergin videoviesti ajalta ennen Tenojoen sopimuksen hyväksymistä. Ohjelman ovat toimittaneet Aura Kalli ja Mari Tuominen.

Synnyttikö ohjelma uusia kysymyksiä, ajatuksia tai toiveita seuraavasta aiheesta.
Kirjoita kommenttisi tämän ohjelmasivun kommenttikenttään tai lähetä ideasi osoitteeseen totuusradio.kollektiivi at gmail . com