Trump lähtee, mitä jää?

Trumpin tappio USA:n vaaleissa sai monet huokaisemaan helpotuksesta. Kysymys ei ollut vain USA:n sisäisestä asiasta, Trumpin lähtö on selvästi merkittävä moraalinen tappio koko planeetan uusoikeistolle. Kuluneet neljä vuotta tekivät näkyväksi, että uusoikeistolaisuuden sisältä on noussut fasismin vaara, vaikka Trump ei ollutkaan kyvykäs organisoimaan sellaista poliittista liikettä. Republikaanien sisäisessä muutoksessa liberaalinen oikeisto on saanut väistyä ja Trump onnistui kokoamaan erilaiset oikeistovirtaukset uudenlaiseksi voimaksi. Eurooppalaisessa kontekstissa on jo selvästi ollut näkyvissä, ettei kasvava uusnationalistinen uho ole enää ”oikeistopopulismia”, vaan Trumpin amerikkalaiseksi ankkurikseen jo ottaneiden erilaisten äärioikeistolaisten virtausten pelkistymistä tai radikalisoitumista. Vaikka uusnationalistiset ja äärioikeistolaiset ovat monissa maissa paitsiossa ja välittömiltä tavoitteiltaan varsin erilaisia, ’kansallismielisyyden’ eli maahanmuuttovastaisuuden ja ’rajojen suojelun’ taustalla on kehkeytymässä tendenssi kohti (a) uutta fasismin versiota ja (b) uutta rasismin versiota. Totuusradio on muiden mukana jo pitkään tuntenut aiheellista huolta näistä trendeistä ja etsinyt keinoja kansalaisyhteiskunnan ja demokratian itsepuolustukseen. Vastapainon kustantamana ilmestyi aiemmin tänä vuonna suomeksi Theodor W. Adornon alun perin vuonna 1967 pidetty luento ”Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin”. Teos on osoittautunut kovin ajankohtaiseksi ja tarjoaa aineksia nykytilanteen analyysiin. Studiossa ovat keskustelemassa teoksen suomentaja Sauli Havu sekä Tommi Silvennoinen, keskustelua johdattelee Tapani Laine.

Äärioikealta valtavirtaan: oikeistoajattelun arkipäiväistymisestä.

Syyskauden ensimmäisessä Totuusradiossa tartutaan (poliittista) elämäämme jälleen (tai kenties edelleen) rienaavaan vitsaukseen, äärioikeistoon. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä lieneekin, millä termillä meidän tulisi tätä yhteiskuntiemme rakenteisiin pesiytynyttä ideologisten käytäntöjen arsenaalia kuvata? Milloin tulisi puhua fasismista ja onko äärioikeisto käsitteenä ylipäänsä terävin mahdollinen kyseisen ilmiön tavoittamiseen? Pohdimme tätä käymällä läpi historiallisten fasististen liikkeiden läpimurtoja sekä niihin osallistuneiden yhteiskunnallisten voimasuhteiden muutoksia.

Sen sijaan, että näkisimme fasismin jonain täysin toisena, enemmän tai vähemmän kaukaisena tulevaisuuden uhkana, pyrimme saamaan kosketuspintaa niihin äärioikeistolaisiin tendensseihin, joita yhteiskunnissamme on jo nyt läsnä. Ajattelu ja arkipäiväistä elämää järjestävät käytännöt eivät muutu yhtäkkiä, vaan kuten Antonio Gramsci asian ilmaisee, molekulaarisesti, huomaamattomasti sekä usein selkiemme takana. Miten tunnistaa äärioikeistolaisia poliittisia tendenssejä?

Yhdistämme äärioikeistolaisen ajattelun myös hegemoniseen uusliberalismiin sekä kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitoihin. Uusliberalismia ja äärioikeistoa yhdistää ennen kaikkea vaihtoehdottomuuden ilmapiiri. Äärioikeistolaisuus ei suinkaan asetu kapitalismia vastaan, vaan kuten sekä historia että nykypäivä osoittavat, päinvastoin. Osalle porvaristosta äärioikeisto saattaa hyvinkin olla kriisitilanteissa houkutteleva vaihtoehto tai vähintäänkin pienempi paha.

Problematisoimme myös valtavirtaista tapaa käsittää äärioikeisto osana kulttuurisotaa, jossa vastakkain ovat edistykselliset, usein nuoret ja kaupunkilaiset voimat sekä taantumukselliset, vanhat ja perifeeriset voimat. Pohdimme, kuinka tämä jäsennys piilottaa merkittäviä seikkoja siitä, mitä kulttuurisodan kummatkin puolet, Suomessa esimerkiksi Vihreät ja Perussuomalaiset, jakavat. Yhteistä kummallekin on muun muassa se, ettei kapitalistiselle talousjärjestelmälle nähdä vaihtoehtoja. Onko valintamme siis äärioikeiston ja progressiivisen uusliberalismin välillä?

Äänessä Sauli Havu, Mikko Lahtinen ja Sonja Lampinen.

Keskustelussa mainittuja tekstejä ja teoksia:
Mario Candeias (2019, Rosa-Luxemburg-Stiftung) The Rise of Global Authoritarianism
https://www.rosalux.de/en/publication/id/40834/the-rise-of-global-authoritarianism-1/
Stuart Hall (1992, Vastapaino) Kulttuurin ja politiikan murroksia
Anu Kantola & Hanna Kuusela (2019, Vastapaino) Huipputuloiset
Benedict Anderson (2017, Vastapaino) Kuvitellut yhteisöt