Epäajanmukaisia totuuksia: Sivistys vai barbaria

schiller_haus[1]
Totuusradion sarja Epäajanmukaisia totuuksia jatkuu 31.3. klo 22.00 otsikolla Sivistys vai barbaria. Keskustelu kohdentuu ennen muuta saksalaiseen Bildungin ideaan.

1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa saksalainen kulttuuri tuotti runsaassa 50 vuodessa sellaisen panoksen koko maailmankulttuuriin että sitä voidaan oikeutetusti verrata Italian renessanssiin. Myös Ranskan vallankumous antoi saksalaisille filosofeille ja ajattelijoille erityisen vahvan impulssin. Yhtäältä vanhan maailmanjärjestyksen murtaminen ja vallankumouksen emansipatorinen eetos inspiroivat saksalaisia ajattelijoita vapauden idean kehittelyyn. Toisaalta Ranskan vallankumouksen kohtalo ja Euroopan kehityksen kärjen muuttuminen Napoleonin ajan taantumukseksi oli heille valtava pettymys.

Saksalainen Bildungin idea pyrki pelastamaan vallankumouksen hengen. Koko klassisen saksalaisen filosofian läpi kulkee vahva autonomisen vapauden ja kansalaisajattelun juonne. Bildungissa ei siis ollut kyse jostain eteerisestä humanistisesta harrastuksesta. Mutta tunnus Bildung durch Wissenschaft (sivistyminen tieteessä) koski myös luonnontiedettä siinä missä vaikkapa taidekasvatustakin. Sivistyksen eetos oli erityisen vahva poliittisessa filosofiassa ja se ulottui myös poliittiseen elämään. Esim. Fichten koko radikaali idealistinen yhteiskuntafilosofinen hahmotelma tähtää maailmankansalaisen luomiseen. Paikallisen valtion on kuitenkin suojattava kansalaisiaan (kansainvälisten) markkinoiden epäoikeudenmukaisuudelta. Alkaessaan tässä yhteydessä puhua kansallisesta filosofit kehittelivät sellaista kansallisen kulttuurin ideaa, jossa kansallinen ei tarkoita nurkkakuntaista eristäytymistä tai nationalismia, vaan kansainvälisyyttä jossa näkyy erilaisten kansojen vuorovaikutus.

Napoleonin joukkojen vallattua Berliinin Fichte piti sarjan julkisia puheita Reden an die deutsche Nation (Puheita Saksan kansalle). Näissä puheissa Fichte nosti aseellista voimankäyttöä vastaan uuden saksalaisen tunnuksen: ”Vain hengen voimalla te voitte vapautua valloittajien vallan alta ja nousta pystyyn!” Vaikka Bildungia luonnehditaan tässä tilanteessa saksalaisten erityiseksi kutsumukseksi, se ei tietenkään rajoittunut vain saksalaisiin, vaan sen vaikutus ulottui koko Eurooppaan.

Erityisesti sivistysyliopistosta tuli uutena emansipatorisena hankkeena sekä vanhan maailman yliopiston että pelkästään välittömän hyödyn ja rahan valtaan uskovan ”nykyajan” tendenssin vastainen. Uudenlaisen yliopiston ohjelmaa hahmotti jo historioitsija Schiller Jenan yliopiston virkaanastujaisluennossaan erottaessaan yhtäältä ”leipäoppineet” ja toisaalta ”filosofiset päät”: ammattisuuntautunut ja kapea-alainen opintojen harjoittaja etsii vain toimeentuloa, ulkoista palkkiota, mainetta ja ruhtinaan suosiota. Tällainen ”leipäoppinut” jää epäitsenäiseksi orjasieluksi.

Tämän vastakohtana ”filosofinen pää” kokee uuden oivaltamisen iloa, haluaa työskennellä tieteensä laajentamiseksi ja inhimillisen tiedon ja koko ihmissuvun kehittämiseksi. Tässä uusi yliopisto sivistyksen kotina astuu ulos aiemman koulumaisen ja virkamiehiä tuottaneet yliopiston rajoittuneisuudesta. Jatkossa mm. Fichte, Schelling ja Schleiermacher kehittivät näitä ideoita filosofisesti. Oppineen kutsumus ei ole puhua vain toisille oppineille, vaan kaikille ymmärrettävästi, yhdistää tutkimus ja opetus ja luoda sellaisia intellektuaalisia käytäntöjä joissa oppinut ei vain toista irrallisia tietoja, vaan näyttää miten ajatus syntyy ja miten henki samalla työskentelee.

Jenalaisten tulo Berliiniin toi nämä ideat ja uudet käytännöt Berliiniin ja Wilhelm von Humboldtin toiminta vaikutti ratkaisevasti niiden muuttumiseen saksalaisen yliopistopolitiikan käytännöksi. Saksalaisille filosofeille itsenäinen valtiollinen yliopisto loi tieteelle tarvittavan autonomian ja sivistykselle turvatun aseman niin valtion kuin markkinoidenkin ahtaita ulkoisia pyyteitä vastaan. Tästä syntyi saksalaisen tieteen menestystarina aina natsismiin saakka. Sivistysyliopiston idea vaikutti ratkaisevasti myös muualla Euroopassa, Suomi mukaan lukien.

Tänään sivistyksen idea ja sivistysyliopisto taistelevat olemassaolostaan, mutta taistelu sivistyksen puolesta jatkuu.

Bildungin ideasta ja sivistyksen eetoksesta ovat epäajanmukaisesti keskustelemassa Erna Oesch, Mikko Lahtinen ja Tapani Laine.

  • Ensilähetys: maanantai 31. maaliskuuta 2014 klo 22–00

  • Uusinta: perjantai 4. huhtikuuta 2014 klo 22:30–00:30

  • Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

About The Author

totuusradio

Other posts by

Author his web site

31

03 2014

2 Comments Add Yours ↓

The upper is the most recent comment

  1. termari #
    1

    Tää olis mukava saada arkistoon lähitulevaisuudessa.

  2. totuusradio #
    2

    Ohjelma nyt kuultavissa ohjelma-arkistossa.



Your Comment