Epäajanmukaisia totuuksia: Pohjois-Amerikka II

totuus_amerikka2

Epäajanmukaiset totuudet jatkavat kierrostaan Pohjois-Amerikassa. 1900-luvun Pohjois-Amerikka, erityisesi USA, on ollut monella tapaa se osa valkoihoisen ihmisen maailmaa, joka on näyttäytynyt taloudellisesti ja teknisesti menestyneimpänä. Mutta onko näin, tai jos on, miten ja miksi amerikkalainen talous tuntui muodostuvan menestyksekkääksi? Vankilavihkojen muistiinpanossa ”Amerikanismi ja fordismi” Antonio Gramsci teki merkittävän yrityksen kytkeä poliittinen analyysi työ- ja tuotantotapojen tarkasteluun. Onko perusteltua sanoa Gramscin tavoin, että amerikanismi ja fordismi ovat tulosta sisäisestä välttämättömyydestä siirtyä suunnitelmatalouden organisaatioon. Ja mitä poliittisia ehtoja ja seurauksia tällä on ollut?

’Amerikanismi’ vertautuu tässä vanhaan eurooppalaiseen maailmaan. Mutta satojen vuosien ajan Amerikassa on ollut myös valkoisten orjiksi tuotu musta väestö. Pitkään se otti identiteetittömänä alistettuna joukkona nöyrästi vastaan sorron ja nöyryytyksen. Mutta toisen maailmansodan jälkeistä mustan Afrikan heräämistä seurasi myös mustan Amerikan nousu poliittiseksi ja kulttuuriseksi voimaksi.

Martin Luther King toimi väkivallattoman kansalaisoikeusliikkeen ensimmäisenä johtohahmona ja vaati mustille valkoisten kaltaisia kansalaisoikeuksia, mutta tuli murhatuksi. Radikaalimpi ”Black Power” eli musta valta -liike sen sijaan alkoi kymmenen kohdan radikaaleissa teeseissään vaatia perusteellisempaa poliittisen vallan uudistusta. Liikkeen ihmisoikeuspolitiikka oli ennen muuta valkoisista poikkeavan oman mustien rotuidentiteetin rakentamista. Mustasta pantterista tuli kuuluisa uusi poliittinen symboli. Stokely Carmichael muotoili puheissaan ja kirjoituksissaan liikkeen ohjelmaa, kun taas käytännöllisemmät toimijat korostivat itsepuolustuksellista väkivaltaa.

Suorien rotusortolakien kumoaminen ei kuitenkaan muuttanut yhteiskunnan rakenteita ratkaisevasti tai tuottanut tavoiteltua poliittista kulttuuria. Jonkin uuden identiteetin se kuitenkin tuotti, ja se näkyy myös tämän päivän tapahtumissa. Mutta minne tuo liike johti ja minne se katosi?

Mustat pantterit orientoituivat eurooppalaisen kulttuurin ohi ’kolmanteen maailmaan’, mutta onko sekin jo menettänyt radikaalin voimansa, ja jatkuuko ’ensimmäisen maailman’ integroituminen amerikanisoituvaksi etuoikeutetun vähemmistön suljetuksi linnakkeeksi?

Keskustelemassa Erna Oesch ja Tapani Laine.

  • Lähetysaika: maanantai 31. lokakuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa

Epäajanmukaisia totuuksia – Pohjois-Amerikka

Uncle_Sam

Epäajanmukaiset totuudet lähtevät merta edemmäs eli Pohjois-Amerikkaan asti. Sinne muodostui yli 200 vuotta sitten valkoisten siirtokuntien eli valloittajaryhmien yhteenliittymä Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Tässä on riittänyt ihmeteltävää, erityisesti eurooppalaisille.

Jo varsin pian muodostumisensa jälkeen Yhdysvallat ja sen poliittinen järjestelmä on herättänyt kysymyksen onko se olennaisesti erilainen kuin Eurooppa. Yhdysvallat itsenäistyivät lähestulkoon samassa historian vaiheessa kuin Ranskassa tehtiin vallankumous. Toisin kuin keskitetty Ranska, Yhdysvallat muotoutui ainakin hallinnollisesti hajautetuksi liittovaltioksi. Ranskalainen filosofi ja historioitsija Alexis Tocqueville oli ensimmäisiä, joka tutkiskeli kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja demokratiaa teoksessaan Demokratia Amerikassa. Tocquevillen kannalta tärkeäksi muodostui ero alamaisen ja kansalaisen välillä. Kiinnostava on myös Thomas Painen teos Rights of Man.

Thomas Jeffersonin mukaan jokainen sukupolvi tarvitsee vallankumouksen, sillä valtioiden kehityksessä seuraa poikkeuksetta vaihe, jossa valtiovalta poikkeuksetta unohtaa tarkoituksensa ja alkaa sortaa omaa kansaansa. Tästä seuraa väkivaltainen kapina ja uudistus. Jefferson halusi ehkä katkaista tämän, sillä itsenäisyysjulistusta täydentävä Bill of Rights esittää ajatuksen että kansalaisten tulisi olla aseistettuja siksi, että valtiovalta ei kykenisi heitä sortamaan.

”Hallituksia perustetaan ihmisten keskuuteen ja niiden valta johtuu suoraan kansan suostumuksesta. Kun mikä tahansa hallitusmuoto muuttuu tämän periaatteen suhteen tuhoisaksi, on kansalla oikeus muuttaa tai hävittää se ja asettaa tilalle uusi hallitus, joka pohjautuu sellaisille periaatteille ja jonka vallan järjestys on sellainen, mitä kansa pitää sopivimpana varmistamaan Turvallisuutensa ja Onnensa”.

Mutta mitä sitten seurasi?

Amerikasta ei lopulta tullutkaan sitä vapauden valtakuntaa mitä tuolloin tavoiteltiin, mutta uusi maailmanmahti Setä Samuli siitä kehittyi. Vapauden tiet ovat olleet kivikkoiset ja johtaneet sisällissotaan, rotusortoon, kansalaisoikeustaisteluun. Amerikka on tuottanut myös fordismin, mcCarthyismin, atomipommin, populaarikulttuurin ja coca-colan.

Eurooppalaiset intellektuellit ovat monin eri tavoin pohtineet amerikkalaista yhteiskuntaa ja sivilisaatiota. Huomionarvoisia ovat vaikkapa Antonio Gramscin essee Amerikanismi ja fordismi, Herbert MarcusenYksiulotteinen ihminen ja Jean Baudrillardin Amerikka.

Keskustelu on epäajanmukainen eikä liity mitenkään juuri ajankohtaiseen vaalisirkukseen.

Suorassa lähetyksessä keskustelee vanha epäajanmukainen kolmikko Erna Oesch, Mikko Lahtinen ja Tapani Laine.

Lähetys on kevätkauden viimeine Totuusradio-lähetys. Jatkoa seuraa ensi syksynä.