Tanssi susien kanssa

susi

Aave kummittelee pohjoisessa Euroopassa, ei kuitenkaan kommunismin, vaan Canis lupuksen aave. Emme voi tietää, mitä ihminen on sudelle, mutta on aivan selvää, ettei susi olekaan ihmiselle susi, vaan luonnossa kaiken sen pahan ruumiillistuma, mitä ihminen ei voi sietää. Kanadalainen tutkija Farley Mowat tiivisti asian jo vuosikymmeniä sitten: ”Missä ja milloin ihmiset ovatkin ryhtyneet mielettömään eläinten (ja toisten ihmisten) teurastamiseen, he ovat yrittäneet puolustella tekojaan lukemalla vihollisten viaksi kaikkein turmeltuneimmat ja inhottavimmat ominaisuudet; ja mitä vähemmän syytä teurastukseen, sitä suurempi parjauskampanja.”

Susi on EU-direktiivillä suojeltu laji, mutta todellisesta suojelusta ei ole tietoakaan, kun erilaiset mahdit ovat lyöttäytyneet sitä vastaan, ja parhaillaan Riistakeskus jakelee mielenterveydellisin perustein poikkeuslupia ”sosiaalista pelkoa” aiheuttavan eläimen tappamiseen. Mutta saavatko sudet sinänsä jo pelkällä olemassaolollaan ihmiset paniikkiin ja ahdistumaan vai onko syynä pikemminkin jokin sosiaalisesti tuotettu käsitys sudesta?

Ensin keksittiin ’psykologinen omistajuus’ jolla perusteltiin ’kannanhoidollinen’ metsästys, jonka väitettiin lisäävän suden arvostusta, mutta tappaminen lisäsi pikemminkin hysteriaa. Ja nyt ’sosiaalista ahdistusta’ hoidetaan lisäämällä tappolupia. Pitääkö peto- ja susipoliittisen vallan todellakin kasvaa kiväärin piipusta? Eli onko susi todellakin niin kauhea, niin kauhea, vai päteekö tässä Mowatin analyysi? Ja mitä tässä maassa ja sen luonnossa tapahtuu kun tappolupia pitää jakaa niin kiireesti?

Suomessa on onnistuttu tuottamaan ”petokonflikti” – mutta millainen. Ja miksi konfliktia pyritään hoitamaan asevoimin? Hyvin harva on nähnyt sutta edes kaukaa, saati kohdannut lähietäisyydeltä, mutta niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media on täynnä ehdottoman varmoja käsityksiä sudesta. Alan asiantuntijoiksi käyvät medioissa aivan muut kuin asiantuntijat. Totuusradion dosenttikaarti vääntää rautalangasta: mikä on susi ja mitä susi ei ole. Eli miten todella elää tämä laji, jonka pääasiallisina saaliseläiminä ovat hirvieläimet, ja jonka sosiaalinen elämä alkaa vähitellen avautua, mutta jota ollaan tuhoamassa. Ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Studiossa* keskustelevat Leena Iivonen, Sanna Ojalammi, Marija Wallden ja Tapani Laine.

*Ohjelma on suora, ja sitä ennen tai sen aikana tulleet kommentit (tämän artikkelin kommenttiosioon) pyritään ottamaan huomioon lähetyksessä.

About The Author

totuusradio

Other posts by

Author his web site

08

01 2017

4 Comments Add Yours ↓

The upper is the most recent comment

  1. Jeannette Andersen #
    1

    STOP med at Dræbe Ulvene..

  2. totuusradio #
    2

    Suoraa lähetystä ei valitettavasti tällä hetkellä kuule netitse teknisten ongelmien tähden. Lähetystä voi kuunnella radioitse taajuudella 98,4 50 km säteellä Näsinneulasta. Lähetys on kuunneltavissa Totuusradion ohjelma-arkistossa viimeistään huomisesta alkaen.

  3. Kanta-arviosta #
    3

    Susikannan arvioinnin heikoin lenkki ei voi olla ensimmäinen porras eli petoyhdysmiehet. Asun maaseudulla ja metsät ympäröivät kotiani. Eläinten jälkien bongaaminen on maalla asuvien arkipäivää. Joskus lähdetään vartavasten katselemaan eläinten jälkiä, koska muita taidenäyttelyjä ei täällä ole liiemmin tarjolla.Elleivät paikalliset ihmiset merkitsisi jälkiä Tassu-tietokantaan,tehtäisiin kanta-arvioita aivan mutu-tuntumalla. Tämän ovat LUKE:n tutkijatkin myöntäneet. Heillä ei ole riittävästi henkilökuntaa kannanlaskentaan. On törkeää väittää, että havaintoja vääristellään tahallaan.
    Niinä kymmeninä vuosina, jotka olen asunut täällä petojen keskellä en ole tavannut esimerkiksi luonnonsuojelujärjestön jäseniä etsiskelemässä eläinten jälkiä. Miksi ihmeessä he eivät tule ihailemaan niitä. Matkat eivät ole esteenä, jos asia todellakin kiinnostaa. Kannattaisi käydä tutustumassa paikallisiin olosuhteisiin eli esimerkiksi niihin kyliin, joissa sudet elävät. Siellä olisi tosiasiatietoa saatavana. Eivätkä asioista tietävät ole suinkaan metsästäjiä, vaan esimerkiksi aivan tavallisia äitejä.

  4. totuusradio #
    4

    Hyvä nimim. ”Kanta-arviosta”

    Totuusradio kiittää kuulijapalautteesta. Kuuntelitteko koko ohjelman? Emme vielä käsitelleet yksityiskohtaisesti sitä, mikä on havainto ja mitä tieteellisesti luotettavan tiedon tuottamiselta vaaditaan. Emme myöskään tehneet vielä esityksiä siitä millainen havaintojärjestelmän tulisi olla, jotta se kestää tieteen periaatteellisen falsifioinnin vaatimukset. Luonnossa liikkuminen ja (luonnonvaraisten) eläinten jälkien havaitseminen on tärkeä asia ja teillä on tässä varmasti hienoja kokemuksia. Olette varmaankin huomannut myös sen, että ihminen on aika rajoittunut olento näiden havaintojen tekemisessä ja arkikokemuksen jälkihavainnosta on vielä pitkä matka tieteellisesti (tässä tapauksessa erityisesti populaatioekologisesti) luotettavaan havaintotietoon. On myös aivan totta että monet niistä ihmisistä, joilla on asioista käytännön arkikokemusta ja -tietoa, eivät ole metsästäjiä. Itse asiassa metsästäjiähän on maan koko asukasluvustakin vain hyvin pieni osa ja metsissä liikkujista pääosa on aivan muita.

    Mitä tulee LUKE:n ja ylipäätään eri sektoritutkimuslaitosten tuottamaan ja muualta saamaan havaintotietoon ja sen luotettavuuteen, meillä on kyllä asiasta ensikäden tietoa. Tietenkin siinä tapauksessa, että havaintoja ei olisi jopa manipuloitu, olisi todellakin törkeää, ellei tästä olisi näyttöä. Tiedätte varmaan että viime aikoina on tehty myös kaikenlaisia kirjaamislakkoja ja harjoitettu muuta politikointia. Lisäksi on jopa sellaisia ihmisiä, jotka esiintyvät ’asiantuntijoina’ ja jakelevat siinä asemassa vääriä päättelyitään ja ennakkoluulojaan ”faktoina”. Se on törkeää.
    Kaikkein olennaisinta on kuitenkin se, millainen havaintojen tekotapa vastaa populaatioekologisen tiedon tuottamisen ehtoja. Sekä susikannan arvioinnissa että koko susitietoudessa on myös todella heikkoja lenkkejä. Kaikkien etu on että saamme sellaiset heikkoudet pois ja luotettavaa tietoa niiden sijaan.

    Edellä olevan kirjoituksen perusteella ei vielä voi määrittää missä asutte. Ainahan on mahdollista, että joku keskusteluun osallistuneista asuu samalla reviirillä tai tuntee sen muutoin. Tai sitten saamme sieltä aivan uutta tietoa. Tarkoituksemme on tehdä seuraava ohjelma nimenomaan kenttäoloissa. Kenttätyöstä edellisessä ohjelmassa mukana olleista useimmilla onkin merkittävää kokemusta.

    Voisitteko antaa jatko-ohjelmaa ja yhteistyön kehittämistä varten tarkemmat tiedot tarkoittamastanne reviiristä / olinpaikastanne? Jos epäröitte laittaa niitä julkisesti näkyviin, voitte luottamuksellisesti olla yhteydessä sähköpostitse suoraan toimitukseen: totuusradio.kollektiivi@gmail.com



Your Comment