Äärioikealta valtavirtaan: oikeistoajattelun arkipäiväistymisestä.

Syyskauden ensimmäisessä Totuusradiossa tartutaan (poliittista) elämäämme jälleen (tai kenties edelleen) rienaavaan vitsaukseen, äärioikeistoon. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä lieneekin, millä termillä meidän tulisi tätä yhteiskuntiemme rakenteisiin pesiytynyttä ideologisten käytäntöjen arsenaalia kuvata? Milloin tulisi puhua fasismista ja onko äärioikeisto käsitteenä ylipäänsä terävin mahdollinen kyseisen ilmiön tavoittamiseen? Pohdimme tätä käymällä läpi historiallisten fasististen liikkeiden läpimurtoja sekä niihin osallistuneiden yhteiskunnallisten voimasuhteiden muutoksia.

Sen sijaan, että näkisimme fasismin jonain täysin toisena, enemmän tai vähemmän kaukaisena tulevaisuuden uhkana, pyrimme saamaan kosketuspintaa niihin äärioikeistolaisiin tendensseihin, joita yhteiskunnissamme on jo nyt läsnä. Ajattelu ja arkipäiväistä elämää järjestävät käytännöt eivät muutu yhtäkkiä, vaan kuten Antonio Gramsci asian ilmaisee, molekulaarisesti, huomaamattomasti sekä usein selkiemme takana. Miten tunnistaa äärioikeistolaisia poliittisia tendenssejä?

Yhdistämme äärioikeistolaisen ajattelun myös hegemoniseen uusliberalismiin sekä kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitoihin. Uusliberalismia ja äärioikeistoa yhdistää ennen kaikkea vaihtoehdottomuuden ilmapiiri. Äärioikeistolaisuus ei suinkaan asetu kapitalismia vastaan, vaan kuten sekä historia että nykypäivä osoittavat, päinvastoin. Osalle porvaristosta äärioikeisto saattaa hyvinkin olla kriisitilanteissa houkutteleva vaihtoehto tai vähintäänkin pienempi paha.

Problematisoimme myös valtavirtaista tapaa käsittää äärioikeisto osana kulttuurisotaa, jossa vastakkain ovat edistykselliset, usein nuoret ja kaupunkilaiset voimat sekä taantumukselliset, vanhat ja perifeeriset voimat. Pohdimme, kuinka tämä jäsennys piilottaa merkittäviä seikkoja siitä, mitä kulttuurisodan kummatkin puolet, Suomessa esimerkiksi Vihreät ja Perussuomalaiset, jakavat. Yhteistä kummallekin on muun muassa se, ettei kapitalistiselle talousjärjestelmälle nähdä vaihtoehtoja. Onko valintamme siis äärioikeiston ja progressiivisen uusliberalismin välillä?

Äänessä Sauli Havu, Mikko Lahtinen ja Sonja Lampinen.

Keskustelussa mainittuja tekstejä ja teoksia:
Mario Candeias (2019, Rosa-Luxemburg-Stiftung) The Rise of Global Authoritarianism
https://www.rosalux.de/en/publication/id/40834/the-rise-of-global-authoritarianism-1/
Stuart Hall (1992, Vastapaino) Kulttuurin ja politiikan murroksia
Anu Kantola & Hanna Kuusela (2019, Vastapaino) Huipputuloiset
Benedict Anderson (2017, Vastapaino) Kuvitellut yhteisöt 

 

Peltojen poliittinen talous

Kuva: Oma Maa -luomuosuuskunta

 

Onko ruoka hyödyke vai yhteisvaurautta?
Mitä ruokasuvereniteetti edellyttää? Mitä se merkitsee poliittisena ilmiönä?
Miten kumppanuusmaatalous muuttaa ruoantuotantoa?
Miten siirrytään ruoantuotannon reformeista ruokavallankumoukseen?

Miten globaali ruokajärjestelmä on muotounut kapitalistisissa talouden suhteissa?
Mikä merkitys halvalla ruoalla on kapitalistisissa yhteiskuntajärjestyksissä?
Millä tavoin ja kenelle halpa ruoka on halpaa?
Miten ilmastonmuutos muuttaa kapitalistista ruokataloutta?

Lähetys koostuu kahdesta luennosta ja niiden kommentaareista.

Ruby van der Wekken: Food sovereignty now! So South, so North
Jason W. Moore: The Crucible of Cheap Food: Capital, Class, and Climate in the Unmaking of Modern Agriculture

Ruby van der Wekken työskentelee Siemenpuu-säätiössä ja on osa Oma Maa -luomuosuuskuntaa sekä Commons.fi-kollektiivia.  Jason W. Moore on ympäristöhistorioitsija, joka työskentelee apulaisprofessorina Binghamtonin yliopistossa. Luennot on nauhoitettu Food Sovereignty -seminaarissa Helsingissä 18.10.2017.

Luentoja kommentoivat Jenny Gkiougki, kumppanuusmaatalousaktiivi ja kreikkalaisen Agroecopolis-verkoston perustaja sekä Tero Toivanen, poliittisen talouden väitöskirjatutkija ja BIOS-tutkimusyksikön jäsen.

Lähetyksen toimittaa Pieta Hyvärinen.

 

Talouden toisintekijä

Kuva: Antti Yrjönen
Kuva: Antti Yrjönen

 

Yhteisötalouksien tutkimuksen uranuurtaja, tutkija-aktivisti ja talousmaantieteen professori Katherine Gibson kävi vierailulla Suomessa huhtikuun lopussa. Gibson piti vierailullaan kaksi luentoa, jotka kuullaan tämäniltaisessa Totuusradiossa.

Katherine Gibson on tullut tunnetuksi tutkimuksistaan, joissa taloutta tarkastellaan eettisen toiminnan ja moninaisten käytäntöjen alueena. Keskeistä hänen ja edesmenneen Julie Grahamin kehittämässä moninaisten ja yhteisötalouksien  lähetymistavassa on mahdollisuus demokratisoida talouden suuria rakenteita arkisista, konkreettisista käytännöistä lähtien. Gibsonin tunnetuimpia teoksia ovat yhdessä Grahamin kanssa kirjoittajanimellä J. K. Gibson-Graham kirjoitetut The End of Capitalism (as we knew it): a feminist critique of political economy (1996), A Postcapitalist Politics (2006) sekä Take Back the Economy (2013, yhdessä Jenny Cameronin ja Stephen Healyn kanssa).

Ensimmäisessä, Tampereen yliopistolla pitämässään luennossa Katherine Gibson keskittyy feministisen taloustutkimuksen mahdollisuuksiin avata tilaa ei-kapitalistisille talouden muodoille ja yhteiskunnallista muutosta edistävälle talouden uudelleenmäärittelylle. Jälkimmäisessä, Helsingissä nauhoitetussa luennossa Gibson kertoo yhteisötalouksista eri puolilla maailmaa keskittyen tutkimuksen ja aktivismin strategioihin kapitalismin jälkeisten talouksien kuvittelemiseksi ja rakentamiseksi.

  • Lähetysaika: maanantai 9. toukokuuta 2016 klo 20:00–22:00

  • Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)

  • Internet-kuuntelu 1: TUNEIN

  • Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3

  • Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa